• Ihmisten menestystarinan takana on tuli, ja erään keksinnön ansiosta sitä saatettiin kuljettaa mukana

    Ihminen oppi kesyttämään tulen noin puolitoista miljoonaa vuotta sitten. Elämä mullistui, kun ruokaa saattoi kypsentää ja tulesta saatiin lämpöä ja turvaa.
    Tilaajalle
    Kiehiset ovat avuksi, kun tuli pitäisi saada syttymään. Tämä ja moni muukin tulentekoon liittyvä asia piti esihistoriallisina aikoina keksiä.
    Kiehiset ovat avuksi, kun tuli pitäisi saada syttymään. Tämä ja moni muukin tulentekoon liittyvä asia piti esihistoriallisina aikoina keksiä. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Koti|Historia ja perinne
    10.2.202522:00
    Tuovi Mäkipere

    Nykyään tulitikkuja ja sytkäreitä saa suunnilleen kaikista mahdollisista kaupoista, joten takan tai kiukaan lämmittäminen ei ole homma eikä mikään. Varhaisille ihmisille tulen sytyttäminen oli kuitenkin aivan omanlaisensa projekti – ja lisäksi melkoinen oivallus.

    Tuli tarvitsee polttoaineen ja hapen lisäksi riittävän kuumuuden, joka sytyttää tulen. Tulta on planeetallamme ollut jo kauan ennen ihmisiä, ja esimerkiksi salamat sytyttävät edelleen maastopaloja aivan ilman ihmiskäden kosketusta.

    Todennäköisesti varhaisimmat ihmisen kesyttämät nuotiot ovat saaneet alkunsa noin 1,5 miljoonaa vuotta sitten juuri maastopaloista, joiden jälkeensä jättämää tulta on ruokittu. Tällaisesta tulesta on kuitenkin hyötyä vain niin kauan, kun kyseiset ihmisen esi-isät pysyivät paikallaan ja tuleen riitti polttoainetta lisättäväksi.

    Tulen kontrolloitu käyttö alkoikin kunnolla vasta sitten, kun ihminen oppi sytyttämään tulen esimerkiksi aiheuttamalla kitkaa tai kipinöintiä. Varhaisimmat ihmisen sytyttämät nuotiot on saatettu sytyttää jo 400 000 vuotta sitten, mutta todisteita on vasta noin 40 000 vuoden takaa.

    Hallittu tulenkäyttö mahdollisti ruuan kypsentämisen, mikä puolestaan oli melkoinen parannus varhaisten ihmisten ruokavalioon. Tulentekovälineet oli mukana muun muassa 5 300 vuotta sitten eläneellä, Alpeilta löytyneellä Ötzillä. Hän oli sytyttänyt tulen piikiven, pyriitin ja erilaisten kuivien kasvien avulla.

    Lähteet: Time, Science Museum UK

    Lisää aiheesta
    • Perinteiset menetelmät ovat lähellä eräopas Sampo Rouhiaisen sydäntä.

      Retkeily | Tulenteko onnistuu ilman tulitikkuja tai sytkäriä – perinteisillä menetelmillä tuli syttyy kaikissa olosuhteissa

    • Vapaa-ajan retkille Harri Ahonen saattaa lähteä rennosti, lähes mielijohteesta, mutta työvaellukset vaativat tarkkaa etukäteissuunnittelua.

      Luonto | Eksyminen ei pelota ammattiretkeilijä Harri Ahosta, sillä pelko estää ihmistä toimimasta järkevästi ‒ ”Tärkeintä on se, että löytää lopulta määränpäähän”

      Tilaajalle
    • Seija Herukka ja Sinikka Blomster valmistavat ja myyvät kynttilöitä lapsuudenkodin maisemissa Pudasjärvellä. Heille on tärkeää, että kynttilä on kaunis ja palaa puhtaasti.

      Käsityöt | Yrittäjäsiskokset toivovat, että käsintehdyt tuliaiset poltetaan eikä jätetä kirjahyllyyn pölyttymään ‒ kynttilätalon menestys piilee pienissä kustannuksissa ja tinkimättömässä tyylissä

    Artikkelin aiheet
    tuli
    tulenkäyttö
    tulentekovälineet
    ihmisen kehitys
    varhaiset ihmiset
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 2

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 7

      Eläimet ja kasvit | Video: Eeva-vasikka lähti kaupungille ja meni Hankkijan liukuovista sisään kuin olisi käyttänyt niitä aina

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää