• Jatkosodassa uponneen panssarilaivan sisällä on yli 100 000 litraa öljyä – näin se tyhjennetään

    Panssarilaiva Ilmarisen hylky aiotaan lähiaikoina tyhjentää polttoöljystä.
    Tilaajalle
    Valokuvassa on panssarilaiva Ilmarinen 18. elokuuta 1941. Ilmarinen upposi jo seuraavassa kuussa.
    Valokuvassa on panssarilaiva Ilmarinen 18. elokuuta 1941. Ilmarinen upposi jo seuraavassa kuussa. Kuva: SA-kuva, Vilho Heinämies
    Koti|Historia ja perinne
    25.5.202620:00
    Juho Mäkelä

    Jatkosodan aikana uponnut panssarilaiva Ilmarinen aiotaan tyhjentää öljystä lähiaikoina. Aluksen tankeissa on yhä arviolta yli 100 000 litraa kevyttä polttoöljyä. Sen vuotaminen mereen aiheuttaa merkittävän riskin meriluonnolle.

    Hylyn läheisyydessä sijaitsee Saaristomeren kansallispuisto.

    ”Ilmarinen piti tyhjentää öljystä jo viime kesänä, mutta operaatiota jouduttiin siirtämään tulevaisuuteen monestakin syystä. Asiasta tiedotetaan heti kun on tiedotettavaa”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ryhmäpäällikkö Kari Lehtonen.

    Ilmarinen sijaitsee noin 80 metrin syvyydessä Pohjois-Itämerellä, Utön saarelta noin 40 kilometriä etelään. Suunnilleen samassa syvyydessä lepää vuonna 1994 uponneen Estonian hylky.

    Ilmarisen hylkyä ei nosteta merenpinnalle, vaan tyhjennys tapahtuu imuletkuilla tankkialuksesta käsin.

    Panssarilaiva Ilmarinen upposi ajettuaan miinaan 13. syyskuuta 1941.

    ”Kyseessä on traaginen historiallinen tapahtuma. Hylky on hautapaikka 271 suomalaiselle merisotilaalle”, Lehtonen muistuttaa.

    Ilmarinen osallistui hämäysoperaatio Nordwindiin. Tarkoitus oli saada puna-armeija uskomaan, että saksalaiset aikoivat nousta maihin Viron Hiidenmaalle ja Saarenmaalle yhtä aikaa eri ilmansuunnista.

    Operaatiosaattueen muut laivat pelastivat Ilmarisesta 132 merisotilasta.

    Ylipäällikkö Mannerheim kielsi kertomasta Suomen laivaston lippulaivan tuhosta, ja totuus Ilmarisesta salattiin Suomessa neljä vuotta. Tämä selviää Ville Jalovaaran uutuuskirjasta Ilmarinen 1941 – Operaatio Nordwind ja Suomi (SKS 2026).

    Aluksen tankeissa on edelleen arviolta 100 000 litraa öljyä. Sen vuotaminen mereen aiheuttaa vakavan ympäristöriskin.

    Turvallisuussyistä Ilmarisen hylkyä ei nosteta merenpinnalle, vaan tyhjennys tapahtuu imuletkuilla paikalleen kiinnitetystä aluksesta käsin.

    ”Tyhjennyksessä porataan kunkin tankin kohdalle reikä, jonka kautta öljy imetään operoivassa aluksessa oleviin säiliöihin. Tämän jälkeen reikä tulpataan. Ilmarisen hylky jää paikoilleen”, Kari Lehtonen sanoo.

    Alus makaa meren pohjassa ylösalaisin eli pohja merenpintaa kohden. Ilmarisen hylky kuuluu hautarauhan piiriin, mutta Suomen ympäristökeskuksen mukaan tyhjennysoperaatio ei rikkoisi sitä.

    Tyhjennys on riippuvainen sääolosuhteista, eikä merenkäynti saa olla liian voimakasta. Miten kauan hylyn tyhjentäminen polttoöljystä kestää?

    ”Jos voidaan toimia hyvissä olosuhteissa, kokonaisuudessaan puhutaan viikoista. Operaatioalueelle menemisessä ja työn valmistelussa kestää oman aikansa”, Lehtonen täsmentää.

    Hankkeeseen on tehty hänen mukaansa äärimmäisen tarkat valmistelut. Hylkyä on esimerkiksi kuvattu monta kertaa. Ilmarisesta on tehty 3D-malli, josta selviää muun muassa polttoaine- ja öljysäiliöiden tarkka sijainti.

    Ilmarisen hylky kuuluu hautarauhan piiriin.
    Ilmarisen hylky kuuluu hautarauhan piiriin. Kuva: SA-kuva / Armas Jokinen

    Suomen aluevesillä on arviolta toista tuhatta hylkyä, Kari Lehtonen sanoo. Näistä noin 30 on määritelty korkean riskin hylyiksi, jotka ovat tyypillisesti ruostumassa puhki.

    Ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa on tähän mennessä käyty läpi neljä hylkyä: ruoppaaja Veli Hangon edustalla, kuivalastialukset Hanna-Marjut ja Fortuna Kihdin selällä sekä moottorialus Beatris Iniön selällä.

    Seuraavana vuorossa on siis panssarilaiva Ilmarinen, jonka tyhjennykseen on varattu rahoitus Ahti-vesiensuojeluohjelmasta. Ilmarinen saneerataan Syken, ympäristöministeriön, Merivoimien ja Rajavartiolaitoksen yhteistyönä.

    Suomen ympäristökeskuksen (Syke) merentutkimusalus Aranda on tutkinut panssarilaiva Ilmarisen hylyn kuntoa.
    Suomen ympäristökeskuksen (Syke) merentutkimusalus Aranda on tutkinut panssarilaiva Ilmarisen hylyn kuntoa. Kuva: Kari Salonen

    Syke kilpailutti Ilmarisen hylyn saneerauksen 2023, ja tarkoituksena oli tyhjentää öljytankit jo vuoden 2024 aikana. Kilpailutuksessa ei kuitenkaan löytynyt työlle sopivaa tekijää.

    ”Ilmarisen hylyn tyhjennykseen kaavailtiin ensin kansainvälistä yritystä. Yhden hylyn tyhjentäminen kaupallisella tekijällä maksaa noin 2–10 miljoonaa euroa. Suomen valtio on päättänyt, että tyhjennys pyritään tekemään viranomaisyhteistyöllä”, Lehtonen kertoo.

    Vaarallisimpien hylkyjen tyhjennystä polttoöljystä on tarkoitus jatkaa parin vuoden välein. Hylyistä pääsee ennemmin tai myöhemmin mereen öljyä, tutkija kertoo.

    ”Tähän pitää varautua, ennen kuin on liian myöhäistä. Hylkyjä pitää tyhjentää niillä sijoillaan, koska liikuttelu tai nostaminen pintaan on liian riskialtista.”

    Hylyistä kerätty öljy menee nestemäisten öljyjätteiden käsittelylaitokseen. Vesi erotetaan, ja palavaa ainetta voidaan polttaa energiaksi, Lehtonen kertoo.

    Lisää aiheesta
    • Yli 80 vuotta sitten uponneen hylyn tankeissa on arviolta 100 000 litraa kevyttä polttoöljyä, ja se aiheuttaisi vuotaessaan merkittävän riskin meriluonnolle. Laivasta vuotanut öljyläikkä kuvattiin elokuussa 2023. LEHTIKUVA/Suomen ympäristökeskus.

      Ympäristö | Uponneen panssarilaiva Ilmarisen tutkimukset jatkuvat – tavoitteena tyhjentää hylky öljystä ensi vuonna

    • Operaatiossa täytyy huomioida hautarauha.

      Luonto | Video: Panssarilaiva Ilmarisen vuosikymmeniä sitten merenpohjaan päätynyt hylky pitää sisällään hurjan määrän polttoöljyä, joka uhkaa meriluontoa

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    Panssarilaiva Ilmarinen
    jatkosota
    hylky
    öljyntyhjennys
    ympäristönsuojelu
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 4

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 5

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

    • 7

      Kulttuuri | Pariskunta perustaa karjatilan, vaikka kumpikaan ei tunne maataloutta

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää