Video: Panssarilaiva Ilmarisen vuosikymmeniä sitten merenpohjaan päätynyt hylky pitää sisällään hurjan määrän polttoöljyä, joka uhkaa meriluontoa

Merentutkimusalus Aranda on vastikään vieraillut Utöstä, Suomen eteläisimmästä asutusta saaresta, kohti etelää.

Suomen ympäristökeskuksen, Rajavartiolaitoksen ja Museoviraston asiantuntijat tutkivat vuonna 1941 uponneen panssarilaiva Ilmarisen hylkyä mahdollista öljynpoisto-operaatiota varten. Hylyn tankeissa arvioidaan olevan kevyttä polttoöljyä noin 100 000 litraa.

”Hylky on merkittävä ympäristöriski. Mikäli se alkaisi vuotaa öljyä, öljy ajautuisi kohti Suomen rannikkoa ja Saaristomerta, jos tuuliolosuhteet olisivat tyypillisiä. Vuotava öljy olisi vaaraksi meriluonnolle”, toteaa projektipäällikkö Tommi Kontto Suomen ympäristökeskuksesta.

Panssarilaiva Ilmarinen laskettiin vesille Turussa 9.7.1931. Sota-arkiston kuva 1941. Kuva: Vilho Heinämies.

”Tällä hetkellä Ilmarinen vuotaa noin pisaran öljyä 15-30 sekunnin välein. Eli hyvin pieniä määriä, mutta kuitenkin sitä tulee”, sanoo Kontto.

Suomalainen panssarilaiva Ilmarinen upposi ajettuaan miinaan. Laivan hylky makaa noin 80 metrin syvyydessä osittain pohjamutaan uponneena.

Panssarilaivojen perinneyhdistyksen mukaan Ilmarisen tuhoutuessa menetettiin 271 merisotilasta. 128 pelastui.

Työskentely tässä syvyydessä asettaa tutkimuksille omat haasteensa. Suunnilleen samassa syvyydessä lepää vuonna 1994 uponneen Estonian hylky, Utösta 40 kilometriä eteläkaakkoon.

Tutkimuksen tarkoitus on laatia hylystä 3D-malli jatkotoimenpiteitä varten ja selvittää, miten hylky voitaisiin tyhjentää öljystä. Mallintamisessa käytetään merentutkimusalus Arandan hydroakustisia laitteistoja, ja hylkyä kuvataan lisäksi ROV-sukellusrobotilla.

Laivan pyöreistä vaissiluukuista pelastui Panssarilaivojen perinneyhdistyksen puheenjohtaja Eero Auvisen mukaan ainakin kaksi henkeä, yksi heistä nimeltään Teuvo Vaissi. Kuva: Suomen ympäristökeskus

Matkan aikana otetaan vesi- ja sedimenttinäytteitä hylyn ympäriltä, mutta itse hylkyyn ei kajota.

Hylky kuuluu hautarauhan piiriin, mikä on huomioitu tutkimussuunnitelmassa. Mikäli tankkeja päädytään tulevaisuudessa tyhjentämään, hautarauha varmistetaan operaation aikana.

”Tässä tapauksessa hylky on ylösalaisin. Ei siis tarvitse mennä kuin pohjan läpi, sillä öljytankit ovat myös pohjassa pintaa kohti”, kommentoi Museoviraston erikoistutkija Riikka Alvik.

Jos tyhjennysoperaatioon päädytään, se on tarkoitus kilpailuttaa ja tehdä vuoden 2024 aikana. Kaksi vuotta sitten tehdyn markkinakartoituksen mukaan kustannukset olisivat noin 1,5 miljoonaa.

Kyseessä ei suinkaan ole ainoa riskihylky.

Panssarilaiva Ilmarisen tutkimukset ovat osa Hylkyjen saneeraus vesiensuojelun tehostamisohjelmassa -hanketta, joka saa rahoituksen ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Kuva: Suomen ympäristökeskus

Ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa on tähän mennessä käyty läpi 4 hylkyä: ruoppaaja Veli Hangon edustalla, kuivalastialukset Hanna-Marjut ja Fortuna Kihdin selällä sekä moottorialus Beatris Iniön selällä. Niiden tyhjennysoperaatiot tehtiin Merivoimien toimesta muiden viranomaisten tuella.

Suomen aluevesillä on lähes 30 korkean riskin hylkyä, jotka ovat tyypillisesti ruostumassa puhki. Toinen yleinen riski on, että ne sijaitsevat lähellä tärkeitä tai herkkiä luontokohteita.

Yhteensä hylkyjä arvioidaan olevan toista tuhatta. Suuressa osassa niitä voi olla jäljellä merkittäviä määriä öljyä tai muita ympäristölle vaarallisia aineita.

Merentutkimusalus Aranda. Suomen ympäristökeskus vastaa ympäristövahingon vaaraa aiheuttavien hylkyjen seurannasta ja saneerauksesta. Arkistokuva. Kuva: Kari Salonen