Savolainen mustikkakukko pääsi EU:n siipien suojaan

Savolainen mustikkakukko on saanut suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM). Tämä tarkoittaa, että vähintään yhden seuraavista vaiheista: tuotanto, jalostus, käsittely, pitää tapahtua Pohjois- tai Etelä-Savossa. Osa tuotteen raaka-aineesta voidaan tuoda alueen ulkopuolelta.

Savolainen mustikkakukko on kolmas suomalainen SMM-suojan saanut elintarvike. Kaksi muuta ovat Kainuun rönttönen ja Puruveden muikku.

Komission myöntämää nimisuojaa savolaiselle mustikkakukolle haki Pro Agria Itä-Suomi/Itä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset. Mikkelin pitäjänruuaksi mustikkakukko valittiin 1984.

Savolaisen mustikkakukon erityispiirteenä on umpinainen rakenne, joka erottaa sen tavanomaisista marjapiirakoista. Erikoisuutena on myös pääosin ruisjauhoista valmistettu kuori sekä metsämustikoista valmistettu täyte. Mustikkakukko nautitaan yleensä jälkiruokana tai kahvileipänä, jonka lisukkeena tarjotaan kermavaahtoa, vaniljajäätelöä tai -kastiketta.

Nimisuojajärjestelmien tavoitteena on Ruokavirastoon mukaan suojata tuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja huokeammilta väärennöksiltä. Lisäksi se lisää tuotteiden tunnettuutta ja helpottaa niiden markkinointia.

Kuluttajalle suojaus on tae siitä, että tuotteen alkuperä, raaka-aineet ja valmistusmenetelmä tunnetaan.

Euroopan unionissa on suojattu tähän mennessä noin 3 700 nimitystä. Suomessa nimityksiä on nyt 16.

Suojattu alkuperänimitys:

Lapin Puikula (1997)

Lapin Poron liha (2008)

Lapin poron kuivaliha (2010)

Lapin Poron kylmäsavuliha (2010)

Kitkan viisas (2012)

Suojattu maantieteellinen merkintä:

Kainuun rönttönen (2008)

Puruveden muikku (2013)

Aito saunapalvikinkku (2022)

Suonenjoen mansikka (2023)

Yläsavolainen muurinpohjalettu (2025)

Savolainen mustikkakukko (2025)

Aito perinteinen tuote:

Sahti (2001)

Kalakukko (2001), muutos (2021)

Karjalanpiirakka (2002), muutos (2019)

Maantieteellinen merkintä (alkoholit):

Suomalainen marjalikööri / Suomalainen hedelmälikööri (2017)

Suomalainen vodka (2018)