Perttu Takanen, 31, Uuraisilta oli vielä hetki sitten tuiki tuntematon suomalaisille, vaan ei kauan.
Maajussille morsian -sarjan uuden tuotantokauden esittelyjakso nähtiin maaliskuun lopussa, ja elokuussa sarja tekee jälleen muutamista maatalousalan ammattilaisista kaikelle kansalle tuttuja.
Takaselle kävi niin kuin monille muillekin: kaveri ilmoitti ohjelmaan.
Ohjelmaformaatti oli sinänsä tuttu, mutta ohjelmaa hän muistelee katsoneensa edellisen kerran vuosia sitten.
”Ystävä opiskeluajoilta painosti, että nyt on Perttu aika löytää emäntä. Otin lopulta haasteen vastaan.”

Seurustelusuhteita Takasella on ollut puolen tusinaa, ja yksi niistä kesti peräti kolme vuotta.
”Ajatusmaailmat eivät kohdanneet, ja tulevaisuuden tavoitteet ja haaveet ovat olleet erilaisia”, Takanen pohtii.
Hän haaveilee kumppanista, jonka kanssa voisi jakaa arkea. Lisäksi toiveissa on nautakarjan lisääminen ja keskittyminen yhä tiukemmin maidontuotantoon.
”Puolet tähänastisista seurustelusuhteista on tullut opiskelujen ja puolet Tinderin kautta.”
Viimeksi mainittu, netin seuranhakupalsta on useimmille ainakin nimenä tuttu. Takanen on jo hieman ehtinyt kyllästyä siihen.
”En oikein osaa sanoa siitä mitään hyvää. Meno alkaa olla liikaa oman markkina-arvon hakemista. Ei juuri keskustella, vaan vain ulkonäköön liittyvät asiat merkitsevät.”
Takasen mukaan hänen ammattinsa maatalouden parissa ei ole milloinkaan herättänyt ikäviä tunteita naisissa, kun tuttavuutta on hierottu. Silti harva tietää, mitä tilalla tapahtuu.
”Maatilan elämä jotenkin romantisoidaan. Osa luulee, että täällä on paljon erilaisia eläimiä. Todellisuushan on, että yrittäjäpohjalta etsitään maatiloilla yksi tulonlähde ja siitä pidetään kiinni.”
Maajussille morsian -ohjelmassa hyvää on se, että ohjelma antaa varsin realistisen kuvan maatilan arjesta.
Toisaalta kauas ei tarvitse lähteä, jos romantiikkaa ja historiaa tahtoo hakea. Tilan alkuperäinen päärakennus on yhä pystyssä mutta heikossa kunnossa. Viimeksi siinä on asuttu 1980-luvulla.
Takasen isoisoisä muutti tänne Keuruulta reilut sata vuotta sitten yhdessä veljensä kanssa. Heillä oli konkurssi takana edellisellä paikkakunnalla, ja he aloittivat kaiken alusta Uuraisilla. Tarina ei kerro, mistä alkupääoma tuli ja mistä aiempi epäonni johtui.
On helppoa ymmärtää, miksi veljekset ihastuivat vehmaaseen maisemaan, jossa järviä pilkottaa tiheästi metsän siimeksestä.
Uusi talo päätettiin rakentaa tontin korkeimpaan kohtaan niin, että veljesten maiden raja kulki keskellä taloa. Siellä se kulkee yhä, vaikka omistajuus on nykyään veljesten jälkipolvilla.
Rakentajaveljen suku muutti ensin yhteisestä talosta pois ja rakensi uuden pirtin lähistölle. Takaset pitivät omaa talonpuoliskoaan lämpimänä, kunnes 1980-luvulla Pertun pappa rakensi päärakennuksen viereen nykyisen tilitalon.
Siihen Perttu muuttaa tänä kesänä, ja vanhemmat Marja ja Eero Takanen siirtyvät mummonmökkiin tien toiselle puolelle Likolammen rantaan. Vuosikymmenten ajan sinne ovat siirtyneet vanhemmat sukupolvet, kun nuoret ovat ottaneet ohjat.
Perttu Takasen paluu töihin kotitilalle ja muutto päärakennukseen on osa jatkumoa, jossa tila siirtyy sukupolvenvaihdoksessa hänelle lähitulevaisuudessa.
Asiat on puhuttu puhuttu halki vanhempien kanssa. Tähän saakka hän kortteerannut mummonmökissä muutaman kilometrin päässä ja käynyt päivätöissä tilalla.
Uuraisille muuttaneet veljekset rakensivat noin 100 vuotta sitten yhteisen asumuksen keskelle rajaa. Siellä se on yhä.
Takanen varttui tilalla yhdessä kahden isoveljen kanssa.
Vanhemmat muistelevat, että vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti. Veljekset keksivät kaikkea, ja perässä sai juosta urakalla. Pahoja he eivät olleet, mutta vilkkaita – Perttu ehkä heistä tasaisin.
Kerran Perttu katosi hetkeksi muutaman vuoden iässä, ja talon väki säikähti perusteellisesti. Vanhemmat juoksivat lietesäiliöt ja lähilammen läpi paniikissa.
Lopulta Perttu löytyi nukkumasta traktorin kauhan ja etuakselin välistä.
”Onneksi ei ukko lähtenyt ajamaan”, Marja-äiti huokaisee.
”Enhän minä nyt katsomatta olisi lähtenyt”, puolustautuu Eero-isä.
Marja oli aluksi myös tilan ulkopuolella töissä, mutta kahden työn tekeminen perheen pyörittämisen lisäksi oli liikaa. Navettaa päätettiin laajentaa, ja hän jäi kotiin.

Peruskoulun jälkeen Perttu lähti opiskelemaan maatalousyrittäjäksi Saarijärvelle Tarvaalaan.
Armeijan jälkeen mies työskenteli kymmenen vuotta sekalaissa töissä aina renkaiden asentajasta karjanhoidon lomituksiin ja näki tilojen vahvuuksia sekä heikkouksia. Samalla vahvistui oma näkemys siitä, millaiset tilat pärjäävät.
”Yksinkertainen on kaunista. Parhaiten pärjätään, kun ajatellaan yksinkertaisesti ja rakenne on selkeä. Pitää oikeasti keskittyä johonkin.”
Takaset ovat keskittyneet maidontuotantoon, mutta maailma ei sielläkään ole valmis.
”Tuotantoa pitää kehittää niin, että maidontuotanto hoidetaan joka päivä nopeasti ja helposti. Mitä vähemmällä palkan tienaa, sen parempi.”

Työpäivän rakenne on selvä. Aamulla Takanen on navetassa kello 7–10, ja sen jälkeen on vaihtelevia töitä kello 18 alkavaan iltanavettaan saakka. Siellä palaa taas pari tuntia, minkä jälkeen kotona odottavat iltatoimet ja rauhoittuminen.
Joskus ehtii nähdä illalla kavereita tai käydä kalalla tai metsästämässä.
”Saalis on toisarvoinen, ja luonnossa liikkuminen on se minun juttuni.”
80 hehtaaria tilan maista on heinällä, jotta karja saa apetta. Siinä missä suuressa osassa Suomea on kärsitty veden vähyyttä, Keski-Suomessa on tullut vettä hieman liikaakin kuivan alkukevään jälkeen.
Se tarkoittaa Perttu Takaselle hieman enemmän vapaa-aikaa, sillä pellon on annettava kuivua. Mies miettii, että tänään tai viimeistään huomenna voisi taas piipahtaa järvellä virvelin kanssa.
Osallistuu Maajussille morsian -ohjelman uudelle tuotantokaudelle.
31-vuotias maatalousalan ammattilainen, joka opiskeli maatalousyrittäjäksi Saarijärvellä.
Syntynyt Uuraisilla ja työskenteli Keski-Suomessa sekalaisissa ammateissa kymmenkunta vuotta ennen paluuta kotitilalle.
Asuu muutaman kilometrin päässä kotitilastaan, jossa käy töissä. Suunnitelmissa sukupolvenvaihdos.
Tilalla on karjaa noin 100 päätä, joista lypsylehmiä reilut 40. Maata on 100 ha, josta peltoa noin 80 ha.
Harrastaa kalastusta ja metsästystä sekä luonnossa liikkumista.