• Luulin olevani ihan hyvä kierrättäjä – salapoliisiksi minusta ei kuitenkaan aina ole

    Kierrättämisen ei tulisi olla salapoliisityötä, jossa suurennuslasilla etsitään tietoja kierrätysohjeista, kirjoittaa MT:n ruokatuottaja Janiko Kemppi.
    Kierrätysohjeiden kanssa kannattaa olla tarkkana.
    Kierrätysohjeiden kanssa kannattaa olla tarkkana. Kuva: Janiko Kemppi
    Koti|Ympäristö
    13.11.202521:30
    Kolumni
    Janiko Kemppi

    Kierrättämisen luulisi olevan tänä päivänä helpompaa kuin koskaan. Erityisesti taloyhtiöissä ei montaa metriä tarvitse kierrättäjän kävellä. Sen kun laittaa roskat kotona oikeisiin astioihin ja tyhjentää ne kierrätyspisteellä.

    Voi, kun kierrättäminen olisikin näin helppoa.

    Uutisoimme lokakuussa siitä, miten muovisia pakastuspusseja ei tulisi laittaa muovinkeräykseen. Myönnän, että itse olen ne aina sinne laittanut, joten tämä oli itselleni aivan uutta.

    Muovinkierrätysastiaan tulisi laittaa vain sellaisia muoveja, jotka ovat olleet joskus jonkin tuotteen pakkauksia. Pakastuspussit eivät tällaisia ole. Maalaisjärkeen ei kannata siis kierrätyksessä luottaa.

    ”Jos muovi ei kuulu muoviroskien joukkoon, mihin se sitten kuuluu?”

    Kierrätysuutinen sai minut ajattelemaan entistä tarkemmin kierrätystapojani sekä sitä, kuinka helppoa kierrättäminen oikeasti on. Jos muovi ei kuulu muoviroskien joukkoon, mihin se sitten kuuluu? Entä mitä pitää tehdä mehutölkeille, joissa on muovinen korkki?

    Vastaus löytyy tavallisesti itse pakkauksesta. Esimerkiksi aamulla juomani mehutölkki päätyi sellaisenaan kartongin joukkoon, koska ohjeistus luki suurella purkin kyljessä. Aina ohjeistukset eivät ole kuitenkaan näin helppoja ja kierrättäjältä vaaditaan todellista salapoliisintyötä.

    Pakastuspussi ei muovinkeräykseen kuulu.
    Pakastuspussi ei muovinkeräykseen kuulu. Kuva: Janiko Kemppi

    Helpoin tapa valmistajalta olisi ilmoittaa vain yhdellä lauseella, mihin roskiin pakkaus kuuluu. Joskus ohjeet voivat mennä yli, ja tuloksena voi olla vaikeaselkoisia värssyjä. Näin esimerkiksi luki erään tomaattirasian pohjassa:

    ”No tää on 100-prosenttisesti kierrätettävä, fönärikin on puukuitua – maasta olet tullut, maahan olet menevä.”

    Eli, laitanko tämän nyt biojätteeseen maaviittauksen vuoksi vai kartonkiin? Tarkemmalla tarkastelulla taitoksen alta löytyi tarkempi ohjeistus:

    ”Litistä ja palauta rasia ikkunan kanssa kartonkikeräykseen.”

    Olen huomannut, että erityisesti ulkomaisissa tuontituotteissa maininnat kierrätyksestä voivat olla hyvinkin vaikeaselkoisia. Esimerkiksi erillisiä koodeja ei mielestäni tulisi kuluttajan lähteä selvittämään.

    Eroon muovipusseista.

    EU:n uusi pakkaus- ja pakkausjäteasetus tuli voimaan viime helmikuussa. Asetuksen tarkoituksena on edistää kierrätystä ja pakkausten uudelleenkäyttöä.

    Asetus kieltää tiettyjen kertakäyttöisten muovipakkausten käytön, kuten tuoreiden hedelmien ja vihannesten (alle 1,5 kg) pakkaamisen kertakäyttömuoviin. Lisäksi ”erittäin kevyet” muoviset kantokassit ovat kiellettyjä. Muovikassien kulutus saisi olla korkeintaan 40 kappaletta asukasta kohti vuodessa.

    Kierrätyksen edistämiseksi EU edellyttää, että kaikkien pakkausten tulisi olla kierrätettäviä viimeistään vuonna 2030. Pakkaukset ja jäteastiat pitää myös merkitä lajittelun helpottamiseksi.

    Kierrätyksen osalta EU:ssa otetaan siis lähivuosina entistä suurempia harppauksia. Itselleni kuluttajana ja kansalaisena olisi tärkeintä saada selkeä tieto siitä, mikä roska mihinkin kuuluu.

    Kierrättämisen ei tulisi olla salapoliisityötä, jossa suurennuslasilla etsitään tietoja kierrätysohjeista.

    Kolumnin kirjoittaja on MT:n toimittaja.
    Lisää aiheesta
    • Jätteiden kierrätyksessä ei voi aina luottaa maalaisjärkeen.

      Ympäristö | Mitä ihmettä? Muovista pakastuspussia ei saakaan laittaa muovinkeräykseen

    • Borealis Polymers oy:n tehtaat sijaitsevat Porvoossa. Yhtiöllä olisi valmiudet valmistaa nykyistä enemmän kierrätysmuovia.

      Ympäristö | Suomi pulittaa EU:lle mojovan laskun muovin heikosta kierrätyksestä – samalla kierrätysmuovin tuotanto uhkaa hiipua

      Tilaajalle
    • Toissa vuonna suomalaiset tilasivat kiinakrääsää 3,6 miljoonaa pakettia, tänä vuonna määrän arvioidaan nousevan 50 miljoonaan pakettiin, kirjoittaa Krista Mikkonen.

      Yhteiskunta | Kohtuus kunniaan – krääsäkauppaa on hillittävä yhteiskunnan päätöksillä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 2

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 7

      Eläimet ja kasvit | Video: Eeva-vasikka lähti kaupungille ja meni Hankkijan liukuovista sisään kuin olisi käyttänyt niitä aina

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä