”Pakkausmuovin kierrätys Suomessa aloitettiin monia Euroopan maita myöhemmin. Siksi meillä on vielä kirittävää, että saamme lisää kierrätyskapasiteettia Suomeen”, Jaakko Tuomainen kertoo. Kuva: Borealis (c) Borealis
Suomi pulittaa EU:lle mojovan laskun muovin heikosta kierrätyksestä – samalla kierrätysmuovin tuotanto uhkaa hiipua
Suomessa valtaosa muovijätteestä poltetaan yhä. Maksamme EU:lle jättisanktioita muovin kierrätyksen laiminlyönnistä.Tilaajalle
Borealis Polymers oy:n tehtaat sijaitsevat Porvoossa. Yhtiöllä olisi valmiudet valmistaa nykyistä enemmän kierrätysmuovia. Kuva: Jaana KankaanpääSuomi on jäänyt muovinkierrätyksessä jälkeen monista Euroopan maista. Siitä EU perii vuosittain mojovan laskun.
”Pakkausmuovin kierrätys Suomessa aloitettiin monia Euroopan maita myöhemmin. Meillä on vielä kirittävää, että saamme lisää kierrätyskapasiteettia Suomeen”, muovien kierrätystä edistävän Spirit-kehitysohjelman päällikkö Jaakko Tuomainen Borealis Polymers oy:stä kertoo.
Investointeja on hidastanut kierrätysmuovin kysynnän hiipuminen.
”Kun taloudessa on nyt mennyt heikommin, kannattavuus on asetettu kiertotaloustavoitteiden edelle. Viime vuonna eurooppalaisen kierrätysmuovin tuotantomäärä laski ensimmäistä kertaa historiassa”, Tuomainen harmittelee.
Suomessa valtaosa muovijätteestä poltetaan, joten energiamuovista maksetaan verrattain hyvin.
”Kierrätyskelpoiset materiaalit pitäisi ehdottomasti saada pois poltosta. Näköpiirissä oleva jätteenpolton päästökauppa lisää muovinpolton kustannuksia”, Tuomainen sanoo.
Kiertotalouden ratkaisut ovat usein kalliimpia kuin uuden tuottaminen, sillä raaka-aineen kerääminen ja lajittelu vaatii paljon kuljettamista ja työtä. Kierrätysmäärien kasvu laskisi käsittelykustannuksia ja kannustaisi investointeihin.
Tuomaisen mukaan tarvitaan myös velvoittavaa ohjausta, koska riittävää kysyntää ei ole syntynyt vapaaehtoisesti.
Positiiviseksi esimerkiksi hän nostaa EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen, joka velvoittaa valmistamaan pakkauksia kierrätysmateriaaleista.
”Toivon myös kansainvälisen muovisopimuksen toteutuvan ja tehostavan muovijätteen talteenottoa ja kierrätystä. Sopimus vähentäisi riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista”, Tuomainen toteaa.
EU-maihin tuodaan kierrätysmuovia alueen ulkopuolelta. Tuomainen toivoo tuontimateriaalille tasapuolisia pelisääntöjä muun muassa kestävyys- ja turvallisuusvaatimusten osalta.
Lajitellusta muovijätteestä syntyy rakeita, joista voidaan valmistaa monenlaisia muovituotteita. Kuva: Borealis (c) BorealisBorealis valmistaa Porvoon Kilpilahdessa sijaitsevilla tehtaillaan muovia myös kemiallisesti kierrätetystä muovijätteestä. Siitä valmistetaan muun muassa pakkauksia, putkia ja eristemuoveja.
Tuomainen harmittelee, että kierrätyspohjaisen muovin käyttömäärät ovat vielä vähäisiä. Yrityksellä olisi valmiudet tuottaa huomattavasti enemmänkin tuotteita kierrätetyistä raaka-aineista.
Hän painottaa, että kiertotalous säästää paitsi luonnonvaroja, tuo myös töitä kotimaahan ja vahvistaa huoltovarmuutta.
Valtion talous puolestaan hyötyisi siitä, ettei Suomi joutuisi maksamaan enää niin paljon ”muoviveroa”. Vuonna 2024 EU:n jäsenmaksun yhteydessä perittävä sanktio muovin kierrätyksen laiminlyönnistä oli yhteensä 90 miljoonaa euroa eli noin 16 euroa per asukas.
Lasku on kallistunut, sillä vuonna 2022 se oli 60 miljoonaa euroa.
”Maksuosuuden arvioidaan pienenevän joitain miljoonia euroja lähivuosina”, neuvotteleva virkamies Miika Grönholm valtiovarainministeriöstä kertoo.
EU:n tavoitteena on, että vähintään puolet kaikista muovipakkauksista kierrätetään. Suomessa osuus laahaa noin 30 prosentissa.
Kuluttajat ja yritykset voivat kantaa kortensa kekoon tehostamalla muovien lajittelua. Esimerkiksi paperi ja pantilliset juomapakkaukset on jo pitkään kierrätetty tunnollisesti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
