Salakuvauskohuja aiheuttaneet älylasit eivät ole tervetulleita kouluihin ‒ ”Kannattaa harkita, mitä lapselleen hankkii”

Kuluvana vuonna Suomen markkinoille saapuneet, teknologiajätti Metan valmistamat älylasit ovat herättäneet maailmalla jo useamman kohun.

Nyt älylasit aiheuttavat harmaita hiuksia myös kouluissa, joissa pohditaan jo, miten esimerkiksi kokeita tai ylioppilaskirjoituksia jatkossa valvotaan, jos oppilaalla voi olla kasvoillaan kuvaamisen ja tekoälyavustajan mahdollistava mobiililaite.

Puhumattakaan siitä, miten tekoälyavusteiset ja jatkuvan kuvaamisen mahdollistavat lasit ylipäätänsä sopivat kouluympäristöön, jossa vasta opetellaan yhteiskunnan yhteisiä pelisääntöjä.

Älylasien on uutisoitu mahdollistavan esimerkiksi naisten ja lasten salakuvaamisen tavalla, josta salakuvauksen uhri ei ole välttämättä lainkaan tietoinen.

Svenska Dagbladet taas paljasti keväällä, että Metan alihankkijayrityksen työntekijät katselevat Keniassa työkseen älylasien kuvavirtaa kouluttaakseen tekoälyä.

Työntekijät kertoivat näkevänsä toistuvasti älylasien käyttäjien elämästä varsin arkaluontoista ja yksityistä materiaalia, kuten seksin harrastamista ja vessakäyntejä.

Alihankkijayrityksen työntekijöiden mukaan näyttäisi siltä, ettei älylasien käyttäjä pysty täysin hallitsemaan sitä, milloin lasien kuvausominaisuus on päällä ja kenen käsiin kuvattu materiaali lopulta päätyy.

Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan opettaja vastaa digitaalisten laitteiden pedagogisesti tavoitteellisesta ja tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Kuva: Rami Marjamäki

Opetushallituksen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yksikköpäällikkö Terhi Nissisen mukaan tilanne ei kuitenkaan ole ainakaan vielä päässyt riistäytymään kouluissa käsistä, sillä tilanne on nykyisellä lainsäädännöllä näillä näkymin hallinnassa.

Viime elokuussa voimaan tullut, perusopetuslakiin kirjattu muutos mobiililaitteiden rajoittamisesta antoi kouluille aiempaa paremmat keinot estää esimerkiksi puhelimen käyttö koulussa kokonaan.

Nissisen mukaan älylasit rinnastuvat tässä mielessä suoraan muihin mobiililaitteisiin kuten älypuhelimiin ja -kelloihin.

”Kyllä älylasit on yksi mobiililaitemuoto, johon liittyy nimenomaan tämä meidän lainsäädännöllinen rajaus. Eli niitä ei voi käyttää oppitunnilla ilman opettajan erillistä lupaa”, Nissinen linjaa.

Älylasien on markkinoitu vapauttavan kädet puhelimelta muuhun toimintaan. Monet ovat kuitenkin kritisoineet laseja siitä, että ne kaappaavat ihmisen huomion entistä tiukemmin digitaalisiin tietoverkkoihin. Kuva: Juho Leskinen

Epäselvästä tilanteesta huolimatta älylaseja mainostetaan edelleen usean suomalaisen silmälasiliikkeen sivuilla ”vaivattomana” ja ”käytännöllisenä” vaihtoehtona.

Yksi älylaseja myyvistä yrityksistä on Suomessa Silmäasema, jonka valikoimapäällikkö Tiina Tukki vastaa tuotteesta nousseisiin huoliin kertomalla, että henkilökuntaa koulutetaan kyllä kertomaan asiakkaille tuotteiden ominaisuuksista sekä tietoturvaan liittyvistä asioista.

Tukki kuitenkin korostaa Silmäaseman olevan vain tuotteiden jälleenmyyjä, joten sillä ei ole mahdollisuutta valvoa sitä, millaisiin tarkoituksiin käyttäjä laitteensa hankkii.

Myöskään markkinointia ei Tukin mukaan ainakaan Silmäasemalla ole kohdennettu erityisesti millekään ihmisryhmälle.

Kouluista nousseisiin huoliin Tukki vastaa sanomalla, että nykyiset kehysmallit ovat pääosin aikuisille suunnattuja, joten ne eivät sellaisenaan edes sopisi pienimmille lapsille. Todellisuudessa mikään ei kuitenkaan estä myymästä älylaseja esimerkiksi alaikäisille pelkän iän perusteella.

Älylasien käyttöä tai myyntiä koskevat säädökset kuuluvatkin Tukin mielestä ensisijaisesti lainsäätäjille, kouluille ja vanhemmille.

”Mehän tietenkin seurataan vahvasti sitä, että mitä joko EU:n ja Suomen lainsäädäntö sanoo.”

Opetushallituksen Terhi Nissinen on Tukin kanssa samoilla linjoilla.

Hänen mukaansa olisi tärkeää, että koulujen järjestyssäännöistä vastaavat kunnat ja koulu informoisivat perheitä nyt aktiivisesti siitä, minkälaisten laitteiden tuonti koulumaailmaan on ylipäänsä sallittua ja järkevää.

Opetushallituksessa ei kuitenkaan vielä osata arvioida tarkasti, miten nopeasti juuri älylasit mahdollisesti yleistyvät lasten ja nuorten keskuudessa.

Nissinen kuitenkin muistuttaa, että uuteen teknologiaan liittyvää tutkimustietoa on vielä suhteellisen vähän olemassa. Siksi huolellinen harkinta olisi nyt paikallaan.

”Huoltajien on hyvä ymmärtää, että kun ajatellaan tämmöistä mobiililaitetta, johon meillä perusopetuksessa on lainsäädännöllisesti rajausta, niin kannattaa kyllä huolellisesti harkita, että onko se sitten sellainen, mitä omalle lapselle hankkii.”