Miten ravitsemussuosituksiin kannattaa suhtautua? Terapeutti kertoo, millainen syömisten optimointi on järkevää ja millainen ei

Kaikenlainen syömisten optimointi ei ole järkevää, vaikka virallisia ravitsemussuosituksia onkin syytä noudattaa.

Terveystalon ravitsemusterapeutti Merja Kiviranta-Mölsä kertoo, että gramman tarkkuudella tehtävä ravintoaineiden saannin laskeminen ja niiden optimointi ei ole järkevää.

Olennaista on, että ravintoaineiden suuruusluokka osuu oikeaan. Vanha tuttu lautasmalli on hyvä ohjenuora ravitsemuksen suunnitteluun.

Tausta-ajatuksena on, että ravintoaineiden saantia ei edes pystytä arvioimaan grammalleen. Grammojen tarkkuudella mittaaminen ei ole normaalia.

”Se ei ole tervettä syömiskäyttäytymistä, että sitä jatkuvasti tehdään.”

Ravintolaskentaohjelmien käyttö voi kuitenkin olla tietyissä tilanteissa järkevää, kun omaa ruokarytmiä ja ravintoaineiden saantia laittaa kuntoon ja opettelee suositusten mukaista syömistä.

Kiviranta-Mölsä myöntää, että lautasmallin esiin nostaminen voi ärsyttää osaa ihmisistä. Se on silti käyttökelpoinen ohjenuora.

”Lautasmallihan ohjaa meitä ilman, että meidän tarvitsee punnita asioita.”

Tärkeää on ymmärtää, että ruoka-aineita syödään lautasmallin suhteessa. Käytännössä puolet päivän aikana saatavasta ravinnosta koostuu kasviksista, neljäsosa proteiinin lähteestä ja neljäsosa hiilihydraatin lähteestä, kuten viljoista.

Kiviranta-Mölsä korostaa, että jos syö lautasmallin mukaan ravintoaineiden suhteet asettuvat riittävällä tarkkuudella oikein.

Lautasmallin lisäksi on kuitenkin tärkeää myös se, että syö säännöllisesti. Sopiva väli aterioiden välillä on noin kolmesta neljään tuntia.

Sopiva väli vaihtelee hieman yksilöllisesti, mutta kolmesta neljään tunnin väli on hyvä nyrkkisääntö, johon kannattaa pyrkiä.

Lautasmalli on hyvä ohjenuora järkevään syömiseen.  Kuva: Lari Lievonen

Minuutin tarkkaa ateriarytmiä ei kuitenkaan ole tarpeen noudattaa.

Ateriarytmin taustalla napostelun välttäminen. Lisäksi syömisen hallinta onnistuu, kun ruokaa ei syödä vasta silloin, kun nälkä on häiritsevän kova. Olisi hyvä syödä noin neljästä viiteen kertaa päivässä.

Kiviranta-Mölsän kokemuksen mukaan monet mieltävät lautasmallin noudattamisen vaikeaksi.

Kiviranta-Mölsä ei kuitenkaan täysin usko ajatusta siitä, että lautasmallin noudattaminen olisi vaikeaa. Enemmän kyse on ihmisten tahtotilasta.

”Ihmisillä on aika vahvoja mieltymyksiä.”

Monet esimerkiksi ajattelevat, että vähärasvainen juusto on niin sanottua ”kumijuustoa”, eikä täysjyväpasta ole ”oikeaa” pastaa.

Ravitsemusterapeutti muistuttaa, että ihmisen makuaisti tottuu moniin asioihin. Esimerkiksi vähäsuolaiseen ruokaan voi totutella, vaikka olisi käyttänyt aiemmin suolaa runsaasti.