

Suomalaisilla on monenlaisia ravitsemukseen liittyviä väärinkäsityksiä. Osa niistä on aika sitkeitäkin.
Terveystalossa vastaanottoaan pitävä laillistettu ravitsemusterapeutti Merja Kiviranta-Mölsä arvioi, että väärinkäsityksiä on paljon.
”Herkästi käy niin, että kokonaisuus hämärtyy ja tartutaan yksittäisiin asioihin.”
Se, mitkä asiat kulloinkin saavat enemmän huomiota, vaihtelee. Taannoin esillä oli, että rasvaa pitäisi käyttää mahdollisimman vähän, ja kaikki rasva on epäterveellistä. Näin ei todellisuudessa ole.
Toisaalta myös esimerkiksi hiilihydraatteja on pelätty ja niitä on pyritty kaikin keinoin välttämään.
Tällä hetkellä esillä on proteiinin saanti. Se on Kiviranta-Mölsän mukaan jopa ylikorostunut.

Väärinkäsityksissä olennaista on keskittyä kokonaisuuden sijaan yksittäisiin asioihin, ja niiden merkitys korostuu.
Julkisuudessa on keskusteltu runsaasti myös ruuan prosessoinnista. Keskustelussa on ajauduttu sivuraiteille.
Vaikka esimerkiksi leipä on kyllä prosessoitua, ei se kuitenkaan ole samassa kategoriassa muiden prosessoitujen elintarvikkeiden, kuten makkaran kanssa.
”Se ei tarkoita, etteikö järkevästi valittua, runsaskuituista leipää kannattaisi syödä.”
Toisaalta moniin tuotteisiin lisätään esimerkiksi D-vitamiinia ja jodia siksi, että niitä saadaan väestötasolla liian vähän. Niiden lisääminen ei kuitenkaan tee tuotteista haitallisia, vaikka ne ovatkin prosessoituja.
Kiviranta-Mölsän neuvolla voi tunnistaa, onko kyse haitallisesta prosessoinnista vai ei.
”Kun lisäainelistat alkavat olla valtavan pitkiä, eikä niistä edes ymmärrä, mitä ne sisältävät”, hän kuvailee haitallista prosessointia.
Pohjimmiltaan ruokaan liittyvissä väärinkäsityksissä on Kiviranta-Mölsän mielestä kyse ainakin ravitsemuksen moniulotteisuudesta.
”Jokainen on vähän niin kuin oman elämänsä asiantuntija, ja sitten niitä omia totuuksia huudellaan.”
Käytännössä media ja etenkin sosiaalinen media ovat täynnä näitä omien totuuksiensa huutelijoita.
”Se sekoittaa ihmisten pään”, Kiviranta-Mölsä arvioi.
Jotta väärinkäsityksiltä voi välttyä, on olennaista oppia tunnistamaan, mistä oikeaa, todelliseen tutkimusnäyttöön pohjautuvaa tietoa löytyy.
”Viralliset ravitsemussuositukset on tehty laadukkaan tutkimusnäytön perusteella.”
Ravitsemusterapeutti kannustaa perustamaan oman syömisensä mieluummin virallisiin ravitsemussuosituksiin kuin yksittäisiin tutkimuksiin.
Yksittäiset ravitsemukseen liittyvät kommentit Kiviranta-Mölsä kannustaa jättämään omaan arvoonsa, etenkin silloin, jos ne kertoo joku muu kuin oikea ravitsemusalan ammattilainen.
Kiviranta-Mölsä ymmärtää kuitenkin, että väärinkäsityksiä tulee.
”Ravitsemustutkimus on sillä lailla haastava, että on hirveän vaikea todentaa yksittäisten ruoka-aineiden tai ravintoaineiden terveysvaikutuksia.”
Kiviranta-Mölsä toivoo, että ravitsemusasiantuntijoiden sanaan luotettaisiin. Aina välillä kuulee väitteitä siitä, että ravitsemussuositusten taustalla ovat poliittiset tarkoitusperät, vaikka näin ei ole.
”Ne ihan aidosti perustuvat tutkimusnäyttöön.”
”Herkästi käy niin, että kokonaisuus hämärtyy ja tartutaan yksittäisiin asioihin.”