Tiesitkö? Suomessakin käytetty maailman suurin raha painoi jopa 20 kiloa

Nykyään monen lompakossa on lähinnä erilaisia kortteja, eikä joillain ole lompakkoa enää mukana ollenkaan, jos maksut hoituvat mobiilisti.

Ei kuitenkaan tarvitse mennä kuin Saksaan asti, niin käteisellä maksaminen saattaa olla ainoa vaihtoehto, ja kolikkovuori nostaa kukkaron painoa ripeästi.

Nykyisistä eurokolikoista painavin on kahden euron myntti, joka painaa vajaat yhdeksän grammaa. Kyseinen massa on kerrassaan säälittävä verrattuna vuosina 1644–1776 Ruotsin valtakunnassa käytettyihin kupariplootuihin. Suomi oli tuolloin osa Ruotsia.

Plootuihin käytetyn kuparin määrä vastasi rahan arvoa hopearahalaskun mukaan. Aluksi idea oli varsin kätevä, sillä Ruotsissa oli kuparia omasta takaa ja plootujen arvo kuparissa oli jopa suurempi kuin mikä niiden nimellisarvo oli.

Käytännössä plootut olivatkin aluksi lähinnä valmiiksi hinnoiteltua kuparia, eivät niinkään maksuvälineitä.

Plootut osoittautuivat lopulta epäkäteviksi maksuvälineiksi, sillä kuparin hinta lähti laskemaan, minkä vuoksi kupariplootujen kokoa ja massaa piti kasvattaa vastaavasti.

Lopulta suurimmat kupariplootut painoivat älyttömät 19,7 kiloa ja vastasivat arvoltaan kymmentä hopeataaleria. Kyseinen plootu on itse asiassa maailman painavin raha.

Plootuista luovuttiin vuoden 1776 rahauudistuksessa, mutta valmiiksi punnittua ja muotoiltua kuparia oli näppärää ottaa mukaan vaikka ulkomaankauppamatkoille.

Esimerkiksi vuonna 1783 tanskalaisalus nimeltä Nicobar upposi nykyisen Etelä-Afrikan rannikolla lastinaan 1 500 ruotsalaista plootua. Parisataa vuotta myöhemmin hylky löytyi ja osa rahoista löysi takaisin Ruotsiin museoiden kokoelmiin.