MTK:n säätiön isännöitsijänä Ahti Jauhiainen rakennutti yhteensä 70 kilometriä metsäteitä Kettulaan ja Padasjoelle. Kuva: Jaana Kankaanpää
Ahti Jauhiainen sai käyttää järkeään tuhansien hehtaarien metsäomaisuuden hoidossa – ”Olin ihannetyössäni”
”Tykkäsin noista metistä”, Ahti Jauhiainen muistelee kolmea vuosikymmentään MTK:n säätiön isännöitsijänä. Tärkein työtoveri oli Orvokki-vaimo.TilaajalleSalo
”Halusimme Orvokin kanssa luoda Kettulasta paikan, joka hyödyttäisi monipuolisesti MTK:n toimintaa”, Ahti Jauhiainen kertoo. Kuva: Jaana KankaanpääNyt on auton apukuskin istuin täynnä asiantuntemusta.
Valokuvaaja sompailee Suomusjärven Kettulan tilan metsäteillä, ja MTK:n säätiön entinen isännöitsijä Ahti Jauhiainen, 86, näyttää meille paikkoja.
Ensin tilan pihapiirin lähes satavuotiaat lehtikuuset ja Kailaman mökinpiston hybridihaavikon. Vuohisuon, joka kasvaa nykyään tukkimetsää. Männikköiset kalliot, tummanpuhuvat kuusikot, koivua siellä täällä.
”Tähän istutimme kuusentaimia vain tuhat kappaletta hehtaarille, ja kato miten komea mettä”, Ahti osoittaa.
Jalostetun taimiaineksen lisäksi hän hyödynsi luonnontaimia, ja jo vuosikymmeniä sitten hän suosi nykyään niin muodikkaita sekametsiä.
MTK:n säätiön johto antoi nuorelle metsäteknikolle vapauden käyttää järkeään ja kokeilla, ja Ahti Jauhiainen kiitti luottamuksesta, meni ja teki.
Hänen isännöitsijävuosiensa metsänhoito on erottamaton osa Kettulan kukoistusta, vaikka hän luovutti ohjat seuraajalleen jo 22 vuotta sitten.
Vahdinvaihto sujui mallikkaasti, olihan Ahdin mapeissa säntilliset muistiinpanot. Hän myös vastasi auliisti Timo Rytkösen kysymyksiin säätiön metsänhoidosta, metsäteistä ja mökkitonteista, hirvitorneista ja kyttyykopeista, MTK:n edustusjahdeista ja kalavesien hoidosta.
Virallinen tieto oli tietokoneella, hiljainen tieto Ahti Jauhiaisen päässä.
Ahti Johannes Jauhiainen syntyi Pohjois-Pohjanmaalla Reisjärven kirkonkylällä puolisen vuotta ennen talvisodan syttymistä. Syntymäkoti oli hänen isänsä vanhempien talo.
Reisjärven Suonperän kylästä Ahdin isä Aapeli Jauhiainen osti Uusitalon tilan, johon kuului 12 hehtaaria peltoa, 15 hehtaaria metsää ja kunnostusta vaatineet rakennukset. Kymmenvuotiaasta Ahdista tuli hevospoika, joka muun muassa kuljetti talon maidot meijeriin. Selma-äiti auttoi painavien tonkkien nostamisessa.
Isänsä mukana poika innostui metsätöistä. Jo 17-vuotiaana hän toimi Reisjärvellä etumiehenä työllisyysehtoisessa risusavotassa, jossa vesureita heilutti kolme työtöntä ja kolme paikallista metsänomistajaa.
Kun Ahti Jauhiainen ajoi mopolla 200 kilometriä Ähtärin Tuomarniemeen pyrkiäkseen metsäkouluun, hänellä oli vähän huono omatunto siitä, ettei esikoispoikana jäisi kotitilaa pitämään. Hänen siskostaan ja tämän miehestä tuli kuitenkin kelpo jatkajat Uusitalon tilalle.
”Olimme tanhupari, mutta sitten rupes tuntumaan, että voitaisiin olla enemmänkin.”
Aapeli-isältä oli mennyt viisi vuotta sodissa, ja keskikoulun käynyt sotaveteraani oli ikänsä katkera siitä, ettei hänellä ollut tilaisuutta jatkaa opintojaan.
Ahti Jauhiainen on opiskellut hänenkin edestään. Jatketun kansakoulun jälkeen hän luki metsätyönsä ohessa iltaisin matematiikkaa, äidinkieltä ja englantia, jotta pääsisi sisään metsäkouluun. Metsäteknikon tutkintotodistuksen hän sai 15.12.1965.
Loppuvuonna 1972 alkanut 30 vuoden pesti MTK:n säätiössä osoittautui niin vaativaksi, että aina tilaisuuden tullen Ahti opiskeli lisää, työn ohessa metsätalousinsinööriksi ja metsästys- ja kalastusasioiden takia monipuolisesti luonnonvara-alaa.
”Evolla oli hyviä kursseja.”
Ahti Jauhiainen vastasi MTK:n säätiön puukaupoista. Joskus hän hyppäsi itsekin metsätraktorin ohjaimiin, koska on aina tykännyt traktoritöistä. Kuva: Jaana KankaanpääAhdilla ei ole pahaa sanaa sanottavana Kettulan-vuosiensa esimiehistä, puunostajista, työmiehistä tai yrittäjämetsureista.
Tärkein työtoveri oli kuitenkin puoliso. ”Kettulasta tuli meille elämäntapa.”
Hänen työhaastattelunsa MTK:n säätiön pestiin oli sikäli erikoinen, että samalla omaan työhönsä katsastettiin Orvokki Jauhiainen. Myös pariskunnan 60-luvulla syntyneet lapset olivat mukana. Heitä ei olisi voinut jättää kolmisin Tervoon, jossa perhe tuohon aikaan asui.
Ennen omakotitalonsa rakentamista Jauhiaiset jopa asuivat tilan pihapiirissä. Heinäkuussa he lähtivät aina sukuloimaan ja muuten kiertämään kotimaata, jotta pääsivät vähän irtautumaan vapaalle.
Ahti ja Orvokki Jauhiainen kesäkuussa 2012. He esittivät isovanhempia Aarre-lehden tv-mainoksessa, joka kuvattiin Kettulan mailla. Kuva: Mari IkonenMTK:n säätiön alkuvuosina Kettulan ehtoisa emäntä oli ahkeroinut palkattomassa työssä, kun herrat hienoine vieraineen tekivät yllätysvisiittejä ja olettivat saavansa ruokaa, kahvia, lämmitetyn saunan, sijatun vuoteen ynnä muuta passaamista.
Orvokki järkevöitti muun muassa MTK:n hirvijahtien lounastarjoilua niin, ettei emäntien enää tarvinnut juosta edestakaisin Haarikan majan ja laavun väliä vaan koko jahtiporukka nautti lounaansa ulkona laavulla.
Oletettavasti kaikille Kettulassa vuosina 1973–2003 vierailleille on jäänyt makumuistoja Orvokin sienikeitosta, kalapöydästä, hirvipaisteista ja marjaleivonnaisista. Hänen kehittämäänsä metsäistä lähiruokalinjaa on sittemmin jatkettu Kettulan edustustilaisuuksissa.
Metsästys ja kalastus oli Ahti Jauhiaiselle tuttua jo ennen Kettulan-pestiä. MTK:n hirvijahdeissa hän kiinnitti erityistä huomiota ampumaturvallisuuteen. Kuva: Jaana KankaanpääTumma ja sievä Orvokki ja häntä vuotta vanhempi, salskea Ahti tapasivat toisensa Reisjärvellä nuorisoseuran riennoissa. Alkuun he olivat tanhupari.
”Sitten rupes tuntumaan, että voitaisiin olla enemmänkin”, Ahti sanoo ja alkaa muistella, kuinka lähti ensimmäistä kertaa Orvokkia saatille. Lunta satoi marraskuisen saattoreissun aikana 20 senttiä.
Vesa ja Saila syntyivät vuoden välein ja kuopus Minna vuonna 1968. He asuvat nykyään pääkaupunkiseudulla.
Haastattelun aikana Vesa Jauhiainen, eläkkeelle jäänyt merivartioston upseeri, pistäytyy keittiössä tervehtimässä ja lähtee sitten paloittelemaan peuraa Kettulan Metsästäjien lahtivajalle.
Vuonna 1994 Orvokki sairasti rintasyövän mutta parani siitä. Seurasi kaksi hyvää vuosikymmentä. Viisikymppisinä Jauhiaiset suunnittelivat yhdessä omakotitalon ja rakensivat sen pikkuhiljaa hartiapankilla Kettulaan metsäiselle tontille.
Jauhiaisten omakotitalon keittiö suunniteltiin Orvokin toiveiden mukaiseksi. Kuva: Jaana KankaanpääKettulan metsien pystyyn kuivaneita puita sahattiin kenttäsirkkelillä ja vannesahalla. Puolipaneeliin valittiin harmaaleppää. Keittiöön laitettiin massiivipuiset kaapit sekä muurattiin leivinuuni ja nopeasti lämpiävä puuhella.
Talon viereinen lähde laajennettiin lammeksi, ja kädentöissä viihtyvä Ahti veisti sen rannalle savusaunan. Puu oli niin kovaa, että siinä meni kaksi akkusahaa.
Sitten Orvokin rintasyöpä uusiutui, ja kymmenen vuotta sitten hän kuoli.
”15. syyskuuta 2015.”
Nykyään Kettulan omakotitalosta pitävät huolta pariskunnan lapset, ja Ahti Jauhiainen asuu rivitaloasunnossa Halikon keskustassa.
Talon pihalle kaivetun lammen rannalla on Ahti Jauhiaisen veistämä savusauna. Kuva: Jaana KankaanpääKodin vieressä on kuntosali, jossa hän käy omalla avaimellaan. Muutaman sadan metrin päässä asuu hänen naisystävänsä Inkeri, johon Ahti tutustui kirjeenvaihtoilmoituksella. Viime aikojen terveysongelmista huolimatta elämä on täyttä ja hyvää.
Ahti Jauhiaisella on kaksi lastenlasta. Miten isoisä haluaisi kiteyttää heille elämäntyönsä?
”Tykkäsin noista metistä ja olin ihannetyössäni”, Ahti sanoo ja katsoo ulos keittiön ikkunasta.
Lähteenä myös: Riitta Mäkinen: Sahran satoa. Historiaa ja tarinoita MTK:n säätiöstä (2011). Maahenki.
Ahti Jauhiaisella on ehtymätön määrä tarinoita työvuosiltaan MTK:n säätiössä. Kuva: Jaana KankaanpääAhti Jauhiainen
Reisjärvellä 5.5.1939 syntynyt metsätalousinsinööri ja MTK:n säätiön entinen isännöitsijä. MTK:n säätiö täytti kesäkuussa sata vuotta.
Huolehti 30 vuoden ajan säätiön usean tuhannen hehtaarin metsäomaisuudesta Salon Suomusjärvellä ja Padasjoella.
Ahdilla ja hänen 2015 kuolleella Orvokki-puolisollaan on kolme lasta ja kaksi lastenlasta.
Asuu nykyään Halikossa ja pitää yhtä naisystävänsä Inkeri Mattilan kanssa.
- Osaston luetuimmat
