MTK:n säätiö 100 vuotta: ”Kettula tarjoaa MTK:lle maailman parhaat puitteet asioiden ajamiseen”

Kun MTK tarjoaa vierailleen parastaan, se tarkoittaa yleensä kutsua Kettulaan. Kyseessä on 100 vuotta sitten perustetun MTK:n Säätiön hoitama tila Salon laitamilla.

”Kettula tarjoaa MTK:lle maailman parhaat puitteet sidosryhmien kanssa toimimiseen. Säätiö on MTK:n edunvalvonnalle muutenkin erittäin merkittävä”, tiivistää MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

Marttilan mukaan Kettulan konsepti on ainutlaatuinen. Se tarjoaa mahdollisuudet keskusteluille, mutta myös metsästykseen ja ulkoiluun. Monesti vierailuohjelma sisältää kyykkäturnauksen ja savusaunan.

”MTK on kestinnyt Kettulassa kymmeniä tuhansia vieraita. Siellä on viety monia järjestölle tärkeitä asioita eteenpäin”, toteaa Marttila.

Kettulassa on harjoitettu kestävää metsätaloutta ja osin MTK:n edunvalvontaan liittyvää eränkäyntiä jo 100 vuotta. Kuva: Erkki Voutilainen / Museovirasto / Journalistinen kuva-arkisto

MTK:n säätiön historia ulottuu vuoteen 1925. MTK perusti silloin säätiön tukemaan talouttaan. Säätiön tarvitsema pääoma kerättiin tuottajayhdistyksiltä, yksityisiltä viljelijöiltä ja tuottajia lähellä olevilta yrityksiltä.

Vahvasti aatteelliseen keräykseen osallistui 2 780 lahjoittajaa ja se tuotti kolme miljoonaa markkaa. Nykyrahassa se olisi noin 1,2 miljoonaa euroa.

Varoista kaksi kolmasosaa sijoitettiin Kettulan tilaan, joka ostettiin Lohjan selluloosa oy:ltä. Suomusjärvellä sijaitsevaan tilaan kuului 2 450 hehtaaria metsää.

Tilan metsät oli harsittu vuosikymmenien aikana kurjaan kuntoon.

Esa Härmälä korostaa säätiön harjoittaman metsätalouden ylisukupolvisuutta. Kuva: Carolina Husu

Säätiö alkoi panostaa metsien hoitoon heti alusta lähtien. Siitä huolimatta kesti kymmeniä vuosia ennen kuin Kettulan tilan taloudellinen tulos kääntyi positiiviseksi.

”Säätiö saa tulonsa metsätaloudesta. Niitä hoidamme talonpoikaisen ylisukupolvisesti. Se tarkoittaa, että jätämme metsän aina paremmassa kunnossa seuraavalle sukupolvelle”, toteaa säätiön puheenjohtaja Esa Härmälä.

Vuosien saatossa säätiö on moninkertaistanut metsäalansa. Sitä on nyt yli 8 000 hehtaaria. Metsät sijaitsevat eri puolilla Suomea.

”MTK:n säätiön metsät ulottuvat lähes Hangosta Petsamoon tai ainakin Salosta Posioon”, listaa Härmälä.

Säätiön harjoittaman metsätalouden tavoitteena ei ole nopeiden sijoitusvoittojen kerääminen. Metsiä hoidetaan jatkossakin yli sukupolvien ulottuvalla suunnittelujänteellä ja toisaalta metsäluonnon omilla ehdoilla.

Säätiö myös jatkaa metsien hankkimista. Metsien myynti sille on vaihtoehto esimerkiksi metsistään huolehtineelle metsänomistajille, joilla ei ole metsätalouden harjoittamiselle jatkajaa.

MTK:n säätiön metsistä korjataan vuosittain 35 000 kuutiometriä puuta. Kuva: Jaana Kankaanpää

Säätiön metsistä vastaa asiamies. Niiden varsinainen hoito on ulkoistettu osin Metsä Groupille ja metsänhoitoyhdistyksille.

Säätiön metsien vuosittainen hakkuukertymä on noin 35 000 kuutiometriä. Se on kasvua vähemmän.

Viime vuosina säätiö on perustanut metsiinsä myös uusia luonnonsuojelualueita.

Säätiö tukee ylijäämällään maaseudun elinkeinoja ja elinvoimaa vahvistavia hankkeita. Julkisesti haettavia apurahoja on riittänyt jaettavaksi jopa 850 000 euroa vuodessa.

”Säätiön apurahat ovat erittäin tärkeitä MTK:n järjestökoulutukselle”, toteaa Marttila.

Uutta ovat lapsiin ja nuoriin suuntautuvat hankkeet. Säätiön rahoitusta on käytetty esimerkiksi lasten maatilavierailuihin.

MTK:n säätiö juhlii satavuotista taivaltaan perjantaina Lahden Sibeliustalossa. Ketään ei yllätä, että tarjolla on hirvikeittoa.

”Tiedossa on arvokas ja isänmaallinen, mutta ei silti pönäkkä juhla”, paljastaa Härmälä.

Juhlien jälkeen Härmälä kertoo viettävänsä kesää kotikulmillaan Lohjanjärven maisemissa.

Kettulan hirvikeittoa tarjotaan MTK:n Säätiön satavuotisjuhlassa Lahdessa. Kuva: Jaana Kankaanpää