Yli puolet kunnan tuloista voi tulla tästä verosta, jota kukaan ei pääse pakoon

Kiinteistövero on kunnille mainio tulonlähde, mutta sen merkityksellä kunnan taloudelle on suuria eroja.

Eniten tuloistaan kiinteistöverosta saa ydinvoimakunta Eurajoki, 62,9 prosenttia. Toisena on mökkikunta Kustavi (58,5 prosenttia) ja kolmantena Pelkosenniemi (51,2 prosenttia vuonna 2026).

Pelkosenniemellä matkailu- ja voimalatulot ovat suurin piirtein yhtä suuret.

”Matkailu tuottaa noin miljoona euroa kiinteistöveroa. Samoin Kokkosnivan voimalaitoksesta tulee noin miljoona euroa”, Pelkosenniemen kunnanjohtaja Mikko Merikanto kertoo.

Kunnassa sijaitsee Pyhätunturin matkailukeskus. Hotelleista ja vapaa-ajanasunnoista tulee molemmista noin puoli miljoonaa euroa.

Kiinteistöveron tuotto on yhteensä noin 2,3 miljoonaa euroa.

”Vakituisesta asumisesta tulee noin 130 000 euroa ja loput maanpohjasta”, Merikanto avaa lukuja.

Vapaa-ajan asutus on monelle kunnalle merkittävä kiinteistöveron lähde.

”Näin on varsinkin kunnissa, joissa vakituisia asukkaita on vähän ja kunnassa on paljon mökkejä”, Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola sanoo.

Kunnat voivat myös rokottaa vapaa-ajanasuntoja vakituista asutusta enemmän. Näin on keskimäärin myös tehty.

”Sillä tavalla mökkiläisetkin saadaan osallistumaan kuntatalouden rahoittamiseen”, Kirkko-Jaakkola sanoo.

Vakituisesti asuttujen rakennusten kiinteistöveroprosentti on koko maassa keskimäärin 0,51. Vapaa-ajanrakennuksilla puolestaan 1,26 prosenttia. Korkeimmillaan prosentti voi olla pysyvällä asutuksella yksi prosentti ja vapaa-ajan asutuksella kaksi.

Pelkosenniemellä vapaa-ajan asutuksen prosentti on 1,6 prosenttia.

Vähiten tuloistaan kiinteistöverosta saavat Laihia (7,8 prosenttia), Tyrnävä (7,9 prosenttia) ja Keitele (8,5 prosenttia).

Kaikista kuntien tuloista kiinteistöveron osuus oli noin 16 prosenttia viime vuonna.

Tavallisen asuintalon omistajan kiinteistövero vaihtelee eri puolilla maata tonttien arvon vaihtelun vuoksi.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla arvokkaat tontit korottavat veroa.

Tontin osalta vero ei myöskään laske samaan tapaan kuin rakennuksen kohdalla. Rakennusten vero laskee, kun rakennuksen arvo laskee.

Kiinteistöveroon voi myös pyytää tarkistusta.

MT kertoi helmikuussa, että asunnosta voi saada alennusta, jos sen kunto on huono.

Vero laskee kaavamaisesti rakennuksen ikääntyessä, mutta korkein vähennys on puutalolla 56 vuoden kohdalla ja kivitalolla 70 vuoden kohdalla.

Sen jälkeen vähennystä voi saada, jos rakennus ei vastaa kunnoltaan ikäistään.

Muutosta pitää itse hakea.

Kiinteistöveron ongelma on, että sen tasa-arvoisuus vähenee, sillä kiinteistöjen arvot eriytyvät eri puolella Suomea. Toistaiseksi samanlaisen talon verotusarvo on sama kaikkialla Suomessa, vaikka yhden arvo laskee ja toisen nousee.

Orpon hallituksen ohjelmassa ongelmaan luvataan puuttua, mutta esitystä on lykätty.

”Se ei toteudu tämän hallituksen aikana”, Kirkko-Jaakkola sanoo.