Tila pystyy hankkimaan pääosan tuloistaan mökkivuokrauksella − rantatilan omistaja kertoo, mitä se vaatii

Yrittäjä Eerika Torkkomäki on vuodesta 2014 emännöinyt Seeterin perinteikästä kartanoa Someron Hirsjärven tuntumassa. Vuokrakäytössä olevat rantamökit ja tilan päärakennus tuottavat nyt noin 80 prosenttia tilan liikevaihdosta.

Peltojen vuokraus ja metsätalous antavat loput leivästä.

Tilan liiketoiminnan laajentamista maatalousyrittäjyydestä mökkimatkailuun harkitsee varmasti moni muukin. Mielenkiintoinen kysymys on, montako vuokramökkiä tarvitaan, jotta matkailulla voisi elää täysin – ja kuka siihen pystyy.

Kaiken kattavaa vastausta on Torkkomäen mukaan mahdotonta antaa.

”Tämä on polveileva asia. Siihen vaikuttaa ensinnäkin sijainti ja se, paljonko yrittäjä haluaa ja pystyy ylläpitämään ja huoltamaan mökkejä itse. Jos vierastyövoimaa tarvitaan paljon, kannattavuus laskee.”

Vuokraus alkoi pienimuotoisena vuonna 1972, jolloin Torkkomäen isä ja äiti kunnostivat kartanon rantasaunan vuokrausta varten. Vierailijoita riitti niin paljon, että vanhemmat päättivät rakentaa Hirsjärven rantamaisemaan viisi uutta mökkiä.

Viisi rantamökkiä sijaitsevat osin Hirsjärven jyrkissä maisemissa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Asuntovälittäjien paljon käyttämä hokema ”Sijainti, sijainti ja sijainti” on kaiken keskiössä myös mökkivuokrauksessa. Somerolle on pääkaupunkiseudulta, Turusta ja Tampereelta noin tunnin matka.

Torkkomäen mukaan tämä kesä on nyt täyteen buukattu joitain irtopäiviä lukuun ottamatta, ja myös kesä 2027 on pitkälle varattu. Varauksia on tehty jo jopa vuodelle 2028.

”Oma ranta on todella tärkeä asia. Kuivan maan mökkiä on huomattavasti vaikeampi vuokrata kuin veden äärellä olevaa.”

Lisäksi yhä useammat kaipaavat omakotitalon mukavuuksia, kuten juoksevaa vettä ja sisävessaa.

Seeterin mökkien vedet tulevat porakaivosta, ja jätevedet menevät umpisäiliöön. Ilmalämpöpumppu viilentää ja lämmittää. Samalla se pienentää viileiden aikojen lämmityskustannuksia. Energia onkin suurimpia yksittäisiä kulueriä.

Markkinointi, kyselyt ja ja paperityöt laskutuksineen vievät eniten aikaa, joten Torkkomäki on päätynyt käyttämään välittäjää. Osa varauksista tulee yhä suoraan, mutta valtaosa Lomarenkaan kautta. Välittäjä ottaa 20 prosenttia, ja Torkkomäen mukaan taksat ovat muilla välittäjillä samaa luokkaa.

”Vaikka asiakas tulisi välittäjän kautta, vastaamme toki kyselyihin ja lähettelemme viestejä. Näin syntyy side asiakkaaseen.”

Torkkomäen lapset ovat palkallisina kausityöntekijöinä apuna. Siivous hoidetaan omin voimin, mutta liinavaatehuolto on ulkoistettu.

Eerika Torkkomäki pitää veden läheisyyttä perusasiana, jotta vuokramökille saisi riittävän käyttöasteen.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Torkkomäki yhtyy monen muut matkailuyrittäjän ihmettelyyn, että jostain syystä koronan viemä asiakaskunta ei ole palannut takaisin – ei ainakaan kokonaan.

”Olen miettinyt syytä, mutta en ole keksinyt.”

Erityisesti muutos koskee ulkomaalaisia, vaikka mökkivälittäjä markkinoi myös ulkomaille. Heitäkin mökille välillä tiensä löytää, eikä yllättäviltä tilanteilta aina vältytä.

”Kerran yhdysvaltalaispariskunta tuli pyytämään hurinaa pitävää pöytätuuletinta. Ajattelin tietenkin, että heillä oli kuuma. Syynä oli kuitenkin se, että he eivät osanneet nukkua hiljaisuudessa.”

Lappi on vaurastunut ja luonut paikoin täystyöllisyyden matkailulla, jossa ulkomaalaisten rooli on merkittävä.

Muualla Suomessa luonto- ja mökkimatkailu eivät ole ottaneet samanlaista tuulta, ja Etelä-Euroopan helteitäkin lähtee pakoon vain satunnainen matkailija.

Torkkomäki näkee, että jokamiehenoikeus – josta nykyään puhutaan myös jokaisenoikeutena – sekä luonto ja eksotiikka pitäisi osata paketoida paremmin. Ulkomaalaisille meidän tapamme mökkeillä yksinäisyydessä voi olla pelottavaa, eivätkä he osaa välttämättä toimia siellä tai nähdä lisäarvoa.

”Omatoimiloman sijasta heille pistäisi paketoida tuote, jossa matkailija suurin piirtein talutetaan luontolomalle.”

Lappiin vieri viereen rakennetut iglut näyttäytyvät ehkä suomalaisille lomaslummina, mutta ulkomaalaisille ne voivat luoda turvaa ja yhteisöllisyyttä. Samoin pulkan vetäminen yhteneväisissä pilkkihaalareissa Saariselän keskustassa voi huvittaa meitä mutta olla englantilaiselle elämys.

Mökkien siivous on pidetty omissa käsissä, ja sisustuksessa Eerika Torkkomäki voi hyödyntää ammattitaitoaan. Kuva: Jaana Kankaanpää

Mielenkiintoinen ilmiö on, että suomalaiset nuoret aikuiset ovat kiinnostuneet kotimaan matkailusta ja omista juuristaan, vaikka he olisivat jo useamman polven kaupunkilaisia. Tuore tutkimus todistaa sitä, ja Torkkomäki on huomannut trendin myös käytännössä.

”Näen asiakkaita, jotka kävivät mökeillä vanhempiensa kanssa ja tulevat nyt omien lastensa kanssa.”

Välttämättä heitä ei kiinnosta työleiri, eikä omistaminen, joten vuokramökki täyttää juuri sopivan markkinaraon.

Perinteiden kunnioitus ja kiinnostus omiin juuriin voi vahvistua, kun asioita katselee hieman etäämmältä. Torkkomaa itse lähti lukion jälkeen muualle ja palasi Somerolle nelikymppisenä jatkaakseen perheyritystä.

”Minusta on tervettä, että lähdetään pois. Samalla muualla saa ideoita ja uusia näkökulmia.”

Seeterin kartanon juuret ulottuvat aina 1600-luvulle saakka, vaikka alkuperäiset rakennukset paloivat 1800–1900-lukujen taitteessa. Torkkomäen isoisä osti tilan 1920-luvulla ja rakensi sinne seuraavalla vuosikymmenellä nykyisen kivisen kartanorakennuksen, jossa myös Eerika varttui.

Hän opiskeli sisustussuunnittelijaksi. Tuli perhe, ja eron jälkeen Torkkomäki muutti lastensa kanssa takaisin Somerolle. Keväällä valkolakin saanut Eeli ja lukiossa oleva Sylvia ovat jo isona apuna arjen pyörittämisessä.

Eerika Torkkomäen ystävät kyselevät toisinaan, mökkeileekö hän itse paljon. ”Sanotaan näin, ettei se kuulu itselläni top 5 -asioiden joukkoon.” Kuva: Jaana Kankaanpää

Toisaalta Eerika tahtoisi saada ”maailman valmiiksi”, koska hän ryhtyi jatkamaan yritystä vasta kymmenen vuotta sitten. Toisaalta hän ymmärtää senkin, että jokainen kuljettaa viestikapulaa hetken ja joku muu jatkaa sitten.

Uusin projekti on, että komea kartano siirrettiin vuokrakäyttöön ja perhe siirtyi asumaan sen läheisyydessä olevaan ”Pehtoorin taloon”, jossa muuten ukkikin asui, kun päärakennusta tehtiin 1930-luvulla. Sieltä kuuluvat äänet kertovat, että muutostyöt ovat vielä kesken.

Melko tuoreen yrittäjän arki ja huolet liittyvät yleensä taloudellisiin asioihin. Jos jokin keskellä yötä herättää ja valvottaa, niin vastuu ja riskien sietäminen.

”Toisaalta ne ovat myös homman rikkaus ja suola.”

Korjattavaa olisi yrittäjän vinkkelistä monissa asioissa aina sukupolvenvaihdoksesta verotukseen, mutta toisaalta hän tiedostaa myös Suomen hyvät puolet. Meillä mafia ei tulee kolkuttelemaan ovelle ja tekemään tarjouksia, joista ei voi kieltäytyä.

”Olemme turvallinen oikeusvaltio, jossa ainakin hyvinvointivaltion rippeet ovat olemassa.”