Tunturihuvilan kolme mökkiä rantasaunoineen sijaitsevan Harri Vuontisjärven tilan mailla Vuontisjärven kylässä samannimisen järven rannalla. Tilan päärakennus näkyy yläoikealla. Kuva: Arto Takalampi
Kun hakkuussa kaadetut sata tukkia eivät kelvanneet ostajalle, enontekiöläiset maidontuottajat päätyivät yllättävään ratkaisuun
Entistä maidontuottajaa työllistää nyt ympärivuotisesti useampi vuokramökki.TilaajalleEnontekiö
Enontekiöläinen yrittäjä Harri Vuontisjärvi laajensi maidontuotannon ohessa vähitellen mökkivuokrausta, joka työllistää hänet nyt ympärivuotisesti lehmien lähdettyä vuonna 2022. Apunaan hänellä on vaimonsa Riikka Laitkorpi. Kuva: Arto TakalampiEnontekiöläisen yrittäjän Harri Vuontisjärven mökkivuokraus alkoi maidontuotannon rinnalla hieman poikkeavalla tavalla, kun hakkuussa kaadetut satakunta tukkia eivät oksaisuuden vuoksi kelvanneetkaan ostajalle, vaan jäivät käsiin.
”Isä oli kirvesmies, joten päätimme veistää tukeista hirsikehikon. Mietin, miksipä ei siitä tekisi tilan maille rantamökkiä ja laittaisi vuokralle, kuten sitten toteutinkin vuonna 2008”, Vuontisjärvi kertoo.
”Olin nimittäin jo sitä ennen ajatellut, ettei tämä maidontuottajan ammatti tule olemaan loppuelämän ammatti”, hän taustoittaa.
Kun vuokraus alkoi pyöriä ja tuoda tuloja, Vuontisjärvi rakensi lähistölle toisenkin vuokramökin vuonna 2014. Sen valmistuminen osui samaan aikaan Krimin valtauksen kanssa, jonka seurauksena maidon hinta romahti ja tulot laskivat kolmanneksen.
”Kun kaikki muukin maidontuotannossa oli kiristynyt, silloin vahvistui ajatus, ettei tällaista huonoa kautta ole järkevää pitkään jatkaa.”
Vuontisjärvi päättikin tehdä vielä kolmannen mökin, mutta erilliselle tontille kaavaillun mökin rakennusluvan kanssa tuli ongelmia. Neljän vuoden valituskierrosten jälkeen lupa heltisi lopulta, kun tontti yhdistettiin päätilaan.
”Se mökki valmistui vuonna 2021, ja lehmät laitettiin pois seuraavana keväänä”, hän summaa.
Maidontuotanto tilalla oli aloitettu vuonna 1979. Tuolloin Harri Vuontisjärven isä, täti ja eno rakensivat kolmistaan yhteisnavetan, joka oli siihen aikaan harvinaisuus koko maassa. Kaikilla oli omat tilat ja tilatunnukset, mutta navettaa hoidettiin ja rehu korjattiin yhdessä jokaisen pellolta yhteisillä koneilla.
Alun perin parsinavetassa oli 25 lehmää. Laajennusten jälkeen siinä oli suurimmillaan 60-päinen karja, joista 40 lypsävää.
”Aloitin navetassa vakituisesti töissä 2000-luvun alussa. Vuosien varrella omistusjärjestelyt muuttuivat ja lopulta jäimme siihen serkkuni kanssa kahdestaan vuonna 2014.”
”Kaikkien ei kannata tehdä kaikkea. Keskityn majoittamiseen ja minulla on tässä hyvä yhteistyöyrittäjien verkosto, joille ohjaan vieraani.”
Lopettamispäätös oli monen tekijän summa. Koneita olisi pitänyt uusia ja tuotantoa laajentaa heikon kannattavuuden parantamiseksi, mutta kustannukset nousivat, eikä investointikykyä ollut.
”Navettaa olisi joka tapauksessa pitänyt remontoida ja nykyaikaistaa, vaikka esimerkiksi ruokintaa oli automatisoitu. Parsinavetta alkoi kuitenkin olla jo uhanalainen”, Vuontisjärvi toteaa.
Tilan 30 hehtaarin peltoala on Vuontisjärven omistuksessa, mutta rehun korjaa seudulla toimiva maidontuottaja. Kevätsato päästään korjaamaan heinäkuun puoliväliin mennessä.
”Kesällä ja kevättalven sesonkina mökkejä vuokraavat lähinnä suomalaiset, joulukuussa ja talvella britit ja keskieurooppalaiset.”
Maidontuotannon rinnalla laajentunut mökkivuokraus Tunturihuvila-aputoiminimellä työllistää Harri Vuontisjärveä nykyisin ympärivuotisesti. Vain touko- ja marraskuu ovat hiljaisia.
”Kesällä ja kevättalven sesonkina mökkejä vuokraavat lähinnä suomalaiset, joulukuussa ja talvella britit ja keskieurooppalaiset. Monet asiakkaista ovat vakituisia, jotka tulevat vuosittain, monet kuukaudeksikin kerrallaan.”
Kesäsesonki voi venyä aina lokakuun puolelle metsästysmatkailijoiden ansiosta, mikäli he vain saavat lupia muuttuneessa lupahaussa.
”Monet varaavatkin mökin jo seuraavaksi vuodeksi ja pääsiäisen mökit varataan pari vuotta eteenpäin. Siitä huolimatta vapaita viikkoja kyllä riittää”, Vuontisjärvi vakuuttaa.
Husky- ja poroajelut sekä moottorikelkka- ja revontulisafarit ovat eniten ulkomaalaisia kiinnostavia ohjelmapalveluja ja monet haluavat kokea ne kaikki. Vuontisjärvi ei itse niitä tarjoa.
”Kaikkien ei kannata tehdä kaikkea. Keskityn majoittamiseen ja minulla on tässä hyvä yhteistyöyrittäjien verkosto, joille ohjaan vieraani”, hän korostaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
