Matti siirsi perinteisen hirsitalon pitäjästä toiseen – hän antaa kullanarvoisen neuvon, jos puuhaan ryhtyy

Hirsitaloja tutkiva Matti Mäkelä asuu kunnostamassaan vanhassa pohjalaisessa hirsitalossa Lapualla. Se siirrettiin uudelle paikalleen Jalasjärveltä, joka kuuluu nykyään Kurikkaan.

Mäkelä työskentelee väitöskirjatutkijana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa. Hän ei kavahda isoja hirsitaloja.

”Iso rakennus voi olla osittain asuinkäytössä ja osittain esimerkiksi varasto. Osaa talosta voi pitää kylmillään talvella.”

Mäkelä pelkää, että maaseudun kunnostuskelpoiset tai siirrettävät hirsitalot unohdetaan. Hylättyjä taloja näkyy maaseudulla yhä enemmän.

”Olen oikeasti huolestunut maaseudun kulttuuriperinnöstä. Se on tuhoutumassa.”

Mäkelän mukaan monissa perheissä ja suvuissa on tullut suuria ongelmia siitä, mitä omaisuudelle ja rakennuksille tehdään.

”Toivoisin, että perikunnat Suomessa lopettaisivat omaisuutensa haaskaamisen.”

Matti Mäkelä siirsi suuren hirsitalonsa Jalasjärveltä Lapualle. Kuva: Matti Mäkelä

Perinteiset hirsirakennukset ovat Mäkelän mielestä ekologisen rakentamisen malliesimerkkejä.

”Niiden elinkaari on valtavan pitkä. Ne on tehty luonnonmateriaaleista ja ovat korjauskelpoisia, eli niitä voidaan ylläpitää ja korjata.”

Mäkelän mukaan perinteinen hirsirakentaminen eli lamasalvostekniikka on nerokas kansainvälisestikin ja mahdollistaa rakennusten siirron. Ainahan rakennuksilla ei ole tulevaisuutta niillä paikoilla, missä niitä on.

Hän toivoisi, että hirsitalojen siirrot toteutettaisiin perinteiseen tapaan.

”Eli ei siis siirrettäisi pelkkää rakennuksen runkoa, vaan myös katot, lattiat, ikkunat ja ovet. Silloin säilyy myös rakennuksen arvo kulttuuriperintönä.”

Toki uunit joudutaan muuraamaan uudestaan.

”Perinteinen hirsitalo on aina ollut rakennussarja.”