Kontion Nalle 40 -hirsihuvilan saa yksikerroksisena tai parvellisena. Kerrosala on 40,5 m2 ja kokonaiskäyttöala 67 m2. Valittavissa on harjakatto, epäsymmetrinen harjakatto tai pulpettikatto. Kuva: Kontiotuote
Jopa 70 prosenttia mökeistä rakennetaan hirrestä ‒ mökit vastaavat yhä useammin varustelultaan omakotitaloja
Vaikka rakentamisen hiljaiselo koettelee myös hirsirakentamista, hirren suosio pysyy. Yhä useampi hirsimökki varustellaan ympärivuotiseen käyttöön.Tilaajalle
DEN Finland toi keväällä markkinoille Finnlamelli Valo -hirsihuvilat. Kuvan 134-neliöinen Valo-huvila on 1,5-kerroksinen, ja sen voi ostaa myös täysin muuttovalmiina. Painumaton hirsi on valmistettu kotimaisesta kuusesta. Kuva: FinnlamelliHirsitalot ja ristiinliimatuista massiivipuulevyistä valmistetut CLT-talot ovat viime vuosien aikana nostaneet osuuttaan omakotirakentamisessa verrattuna muihin puurakenteisiin taloihin sekä kivitaloihin. Rakennustutkimus RTS Oy:n mukaan joka neljäs omakotitalo rakennetaan nykyään hirrestä. Lomarakennuksissa ja saunoissa hirren osuus on jopa 70 prosenttia.
Vaikka hirrellä menee yleisesti ottaen hyvin, korkojen ja kustannusten nousun aiheuttama asuntorakentamisen lama on näkynyt hirsirakentamisessakin.
Aarre haastatteli viittä kotimaista hirsitalovalmistajaa markkinatilanteesta. Kaikkien valmistajien liikevaihto laski viime vuonna edellisvuoteen verrattuna – yrityksestä riippuen jopa kymmeniä prosentteja.
Kuusamo Hirsitalojen, Finnlamelli-hirsitaloja valmistavan DEN Finlandin ja Salvos Finlandin liiketulos sekä Honkarakenteen oikaistu tulos olivat positiivisia. Lievästi tappiollisen tuloksen teki Kontiotuote.
”Vuonna 2023 teimme merkittäviä kulujen sopeutuksia, mutta myös merkittäviä investointeja. Toimenpiteistä huolimatta tulos oli edellistä vuotta heikompi. Uskomme kuitenkin investointiemme vaikuttavan positiivisesti Kontion tuloksentekokykyyn tulevaisuudessa”, sanoo Kontiotuotteen toimitusjohtaja Mika Rytky.
Lomautuksiin tai irtisanomisiin turvauduttiin kaikissa muissa yrityksissä paitsi Salvoksessa. Salvos luopui viime vuonna kokonaan hirsitalo- ja projektiliiketoiminnasta ja keskittyi pelkästään vapaa-ajanrakennusten valmistamiseen.
”Liiketoimintamme ei kärsinyt aivan samalla tavalla markkinoiden jäähtymisestä kuin mitä nyt nähdään perinteisessä asuntorakentamisessa. On tosin myönnettävä, että haasteita oli erityisesti isompien vapaa-ajanrakennusten kysynnässä”, kertoo Salvoksen toimitusjohtaja Veli-Matti Kurkela.
Sota vaikutti vientiin
Viennissäkin on haasteita. Honkarakenteen liikevaihdosta viennin osuus on noin 30 prosenttia. Viime vuonna yrityksen viennin liikevaihto laski 23 prosenttia edellisvuodesta. Muutos aiheutui pääasiassa Venäjän-myynnin lakkauttamisesta vuoden 2022 keväällä heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tällä hetkellä Hongan tärkeimmät vientimaat ovat Japani, Saksa ja Ruotsi.
”On edelleen epävarmaa, millä aikavälillä kysyntä eri markkinoilla toteutuu ja johtaa uusiin toimituksiin. Korot, inflaatio sekä rakentamisen kustannukset ovat eri vientimaissa pysyneet suhteellisen korkeilla tasoilla”, sanoo Honkarakenteen vientijohtaja Maarit Taskinen.
Myös Kontion vienti on taantunut takavuosien huippulukemista Venäjän-kaupan loppumisen myötä. Vuonna 2023 viennin osuus liikevaihdosta oli 7 prosenttia. Vienti suuntautui 14 maahan, eikä yhtä selkeää suurinta vientimaata enää ole.
”Näyttää kuitenkin siltä, että hiilineutraali rakentaminen on kasvussa ja viennissä on uutta kysyntää. Ukrainan jälleenrakentaminen ei ole lähtenyt vielä käyntiin, mutta joitakin projektikyselyitä on siihenkin suuntaan jo tullut”, kertoo Kontion Mika Rytky.
Kuusamo Hirsitaloissa viennin osuus liikevaihdosta on 10–15 prosentin luokkaa. Vienti suuntautuu pääasiassa Ruotsiin. Muita vientimaita ovat muun muassa Saksa, Hollanti, Slovakia ja Kreikka.
”Korona-aikaisen rakennusbuumin aikana myös viennin myynti parani. Samaten vuoden 2022 jälkeinen kysynnän heikkeneminen on näkynyt myös viennissä”, kertoo Kuusamo Hirsitalot Oy:n toimitusjohtaja Arto Orjasniemi.
Kuusamo Hirsitalojen Piste 50 -hirsimökin isot ikkunat avautuvat kahdelle sivulle ja tuovat luonnon lähelle. Katettu terassi antaa lisää seurustelutilaa. Hirreksi voi valita kuusen tai männyn. Kuva: Kuusamo HirsitalotKohtalaista kysyntää
Rakennustutkimus RTS Oy:n mukaan myös vuoden 2024 alku on ollut hirsitalomarkkinoilla laskusuuntainen. Aarteen haastattelemat hirsitalovalmistajat sanovat, että kysyntä on kuitenkin ollut olosuhteisiin nähden hyvää tai ainakin melko hyvää.
”Meillä alkuvuosi lähti kohtuullisen hyvin käyntiin, ja tälle vuodelle voi odottaa vielä varovaista piristymistä esimerkiksi positiivisten korkouutisten siivittämänä”, sanoo DEN Finlandin markkinointi-, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Maria Mroue.
Myös Kuusamon Hirsitalojen loppukevään myynti oli melko hyvää, mutta kesän ja alkusyksyn tilaukset tulivat normaalia myöhemmin keväällä.
”Asiakkaiden päätöksenteko on ollut nyt hidasta ja vaikeaa. Pohjois-Suomen matkailu on kuitenkin kehittynyt hyvin, ja se on tukenut kysyntää pohjoisen hiihtokeskuksissa”, summaa Arto Orjasniemi.
Kontion Mika Rytky sanoo, että yrityksen toimitustilanne on tällä hetkellä hyvä kausiluontoisen rakentamisen painottuessa enimmäkseen kesään.
”Edelleen kaupankäynti kotimaassa on hiljaista, mutta onneksi viennissä on positiivista virettä.”
Salvoksen 50-neliöinen Vuolu-hirsimökki koostuu kahdesta erillisestä moduulista. Se voidaan valmistaa käytännössä kokonaan tehtaassa, ja sen asennus tontilla kestää vain yhden työpäivän. Kuva: Salvos Finland OyVarusteltuja kakkoskoteja
Omakotitalojen lisäksi taantuma näkyy myös hirsisten vapaa-ajanasuntojen ja mökkien rakentamisessa. Korona-ajan mökkibuumi on toistaiseksi ohi.
Kadonnutta ei ole kuitenkaan ihmisten halu tehdä etätyötä, ja sitä monet tekevät juuri vapaa-ajanasunnollaan.
”Aiemmin ympärivuotisia vapaa-ajanasuntoja ostivat eläkkeelle jäämässä olevat pariskunnat. Etätyömahdollisuuksien lisäännyttyä myös työssä käyvät perheelliset ovat kiinnostuneet viettämään ainakin osan vuodesta vapaa-ajanasunnollaan”, sanoo Honkarakenteen pääarkkitehti Anne Mäkinen.
Vapaa-ajanasunnoilla vietetään yhä enemmän aikaa, ja ne ovat lähentyneet varustelultaan omakotitaloja. Yhä useampi niistä on kakkosasunto, jota käytetään ympäri vuoden.
Myös yhä suositummaksi tullut kotimaanmatkailu lisää mökkeilyä. Luonnon rauhaa, puhdasta ilmaa ja omaa tilaa arvostetaan kiireiseksi muuttuneessa maailmassa.
Honkarakenteen 78-neliöinen Honka Rock on arkkitehtuuriltaan moderni ja selkeälinjainen hirsimökki, jota on mahdollista muokata omiin tarpeisiin sopivaksi. Suuret ikkunat tuovat maiseman sisätiloihin. Kuva: HonkarakenneHukkaneliöitä vältetään
Myös kaupunkiasumisen kallistuminen saattaa lisätä kiinnostusta mökin hankintaan, pohtii Salvoksen Veli-Matti Kurkela.
”Kun lisäksi nollakorot siirtyvät pysyvästi historiaan, ihmisillä ei ehkä ole enää varaa entisen kokoisiin asuntoihin. Tyydytään pieniin kaupunkikoteihin, ja vastapainoksi haetaan kenties helppoa ja mukavaa vapaa-ajan asumista maalla vaikkapa vanhemmilta perityillä tonteilla.”
Inflaatio ja yleinen taloustilanne vaikuttavat myös siihen, että sekä omakotitalojen että mökkien koot ovat pienenemään päin.
”Hukkaneliöitä pyritään välttämään energiakustannusten hillitsemiseksi. Siksi koteihin ja mökkeihin suunnitellaan yhä enemmän myös esimerkiksi monikäyttöisiä ja muuntuvia tiloja”, kertoo DEN Finlandin Maria Mroue.
Valmistajat uskovat, että hirren suosio pitää kuluttajien keskuudessa myös tulevaisuudessa. Kiinnostus puurakentamista kohtaan on yleisesti noussut, ja hirttä arvostetaan rakennusmateriaalina sen ekologisuuden, terveellisyyden ja kestävyyden vuoksi.
Mökistä vakituiseksi asunnoksi
Rakennuksella on rakennusluvassa määritelty käyttötarkoitus, ja sen tulee olla kaava-alueella kaavan mukainen. Käyttötarkoitus voi olla esimerkiksi asuinrakennus tai vapaa-ajanrakennus.
Jos vapaa-ajanasunto halutaan muuttaa vakituiseksi asunnoksi, se vaatii asunnon käyttötarkoituksen muutoksen ja edellyttää lupamenettelyä. Muutosprosessissa tulee olla yhteydessä mökkikunnan rakennusvalvontaan. Rakennuspaikasta ja kaavoitustilanteesta riippuen lupahakemus ratkaistaan poikkeamispäätöksellä ja/tai rakennusluvalla.
Jos vakituiseksi asunnoksi muutettava rakennus sijaitsee vapaa-ajan asumiseen tarkoitetulla tontilla, on haettava ensin poikkeamislupaa. Jos kaava mahdollistaa ympärivuotisen asumisen, poikkeamismenettelyä ei tarvita vaan pelkkä rakennuslupa riittää.
Vapaa-ajanasuntojen muutoksissa vakituisiksi asunnoiksi kunta tarkastelee useita eri seikkoja. Huomioon otetaan esimerkiksi mahdollinen kunnallistekniikan tai teiden rakentaminen, niihin liittyvät kustannukset sekä ympäristövaikutukset.
Suunnittelutarvealueille eli kaavan ulkopuolisille alueille rakennettaessa kunnan viranomaisilta haetaan suunnittelutarveratkaisua. Tällöin kunta tarkastelee rakennuspaikkaa, sen lähiympäristöä ja yhdyskuntarakenteen muutosta laajempana kokonaisuutena.
Kun kunnalta on saatu periaatteellinen päätös siitä, että rakennuspaikka soveltuu pysyvään asumiseen, rakennuksen tulee vielä täyttää vakituiselle asuinrakennukselle asetetut tekniset vaatimukset. Ne liittyvät muun muassa rakennuksen rakenteiden lujuuteen ja vakauteen, energiatehokkuuteen sekä jätevesi- ja lämmitysjärjestelmään. Kun teknisetkin vaatimukset täyttyvät, rakennuslupa voidaan myöntää.
Asiantuntija: Rakennusvalvonnan ja rakentamisen erityisasiantuntija Paula Mäenpää, Kuntaliitto
Lisätietoja: den.fi, honka.fi, kontio.com, kuusamohirsitalot.fi, salvos.fi
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 6/2024.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
