Kukkalaatikot on koottu samasta ruskeasta lankusta kuin terassin kansi. Rimaseinä ja -aita ovat suunnikasrimaa. Kuva: Kestopuuteollisuus ry
Vaikka rakentaminen on hankaluuksissa, terasseja rakennetaan edelleen vilkkaasti ‒ ”Puutavara on jopa yllättävänkin edullista”
Suomalaisten terassi-innostus pitää pintansa koronavuosien jälkeenkin. Alan asiantuntijat ennustavat, että ensi kesänä pihoille nousee myös pihasaunoja sekä polttopuu- ja jätekatoksia.Tilaajalle
Suomalaisten terassien koko kasvaa koko ajan. Terassilla halutaan rentoutua ja nauttia kesästä. Kuva: LunawoodKun kotipiha kuoriutuu kevätauringon lämmössä lumen alta esiin, mieleen tulevat erilaiset pihan kohennusprojektit. Pitäisikö tänä kesänä laajentaa terassia? Vai pystyttäisikö pihalle pergolan?
Rakentajan kannalta aika on hyvä puisten piharakennelmien pystyttämiseen. Puutavaraa on saatavilla hyvin, ja esimerkiksi perusterassilaudan hinnat ovat palanneet koronavuosien huippuhinnoista lähes koronaa edeltäneelle tasolle, kertoo Keskon rakennustarvikkeiden ja puutavaran tuotelinjan johtaja Harri Karumo.
”Kesällä 2021 ruskea, sileä, kyllästetty 28x120-millinen terassilauta oli kalleimmillaan. Silloin se maksoi 3,80 e/m ja nyt 2,19 e/m, eli hinta on laskenut yli 40 prosenttia. Ennen koronaa hinta oli kahden euron tienoilla.”
Karumon mukaan puutavara on nyt jopa yllättävänkin edullista.
”Puutavaran hintainflaatio on ollut vain jonkun prosentin luokkaa per vuosi, kun monissa muissa tuotteissa hinnat ovat nousseet 15–20 prosenttia muutaman vuoden aikana.”
Kestopuu suosituinta
Rautakauppojen myynti laski Rauta- ja sisustuskauppayhdistys ry:n (RASI) tilaston mukaan viime vuonna 17 prosenttia, mutta terassipuu on ollut yksi harvoja menestyjiä.
”Vaikka puutavaran myynnin kehitys koko ryhmänä seuraa vahvasti kokonaisrakentamisen kehitystä, terassirakentamisen tuotteet ovat olleet piristävä poikkeus. Se kertoo siitä, että pihapiirin laittaminen ja erityisesti terasseihin panostaminen on jatkunut myös koronavuosien jälkeen”, sanoo RASI ry:n toimitusjohtaja Minna Liuksiala.
RASIn mukaan Suomen myydyin terassimateriaali on ruskea painekyllästetty puu eli kestopuu. Ennen Ukrainan sotaa terasseihin käytettiin paljon myös siperianlehtikuusta, mutta nyt sen tuonti Venäjältä on käytännössä loppunut kokonaan.
”Lehtikuusen on nyt selvästi korvannut lämpökäsitelty puu. Terasseissa käytetään myös komposiittituotteita, jotka koostuvat esimerkiksi muovista ja puusta”, Liuksiala kertoo.
Painekyllästetyn puun suuri menekki selittyy osittain myös sillä, että terassien rungot tehdään käytännössä aina kestopuusta, vaikka kansi tehtäisiin muusta materiaalista.
”Lähellä maan pintaa ja maa- ja vesikosketuksessa olevissa rakenteissa painekyllästetty puu kestää kosteutta ja sääolosuhteita parhaiten. Runkoon kannattaa laittaa tehokas ja edullinen ratkaisu, joka on mahdollisimman pitkäikäinen”, Karumo sanoo.
Vihreä lankku on ollut pintakäsittelemättömänä auringossa noin viiden vuoden ajan ja harmaantunut kauniisti. Kuva: Kestopuuteollisuus ryPaksua ja leveää
Viime vuosina trendinä on ollut se, että terassi valmistetaan paksummista ja leveämmistä laudoista. Uritettujen lautojen sijasta terasseille asennetaan nyt sileää lautaa, joilla saadaan aikaan harmoninen, tasainen pinta.
”Ulkonäköseikkojen lisäksi paksummat ja leveämmät laudat myös pidentävät terassirakenteen käyttöikää”, sanoo Liuksiala.
Suomalaiset haluavat myös rakentaa yhä suurempia terasseja. Kestopuuteollisuus ry:n toiminnanjohtajan Ella Springaren arvion mukaan terassin keskikoko on tällä hetkellä noin 30–35 neliötä.
”Se voi kuulostaa isolta, mutta jos terassille halutaan vaikkapa pöytäryhmä, aurinkovarjo tai kesäkeittiö, neliöt alkavat täyttyä nopeasti.”
Saman trendin on huomannut Karumo. Kun ennen terassista tehtiin vain sen kokoinen, mikä oli välttämätöntä, nyt mietitään, minkä kokoisen terassin pihalle voisi maksimissaan laittaa.
”Halutaan mahdollisimman iso oleskelutila, ulkona oleva olohuoneen jatke, jossa voidaan nauttia kesästä. Myös varustelusta on tullut runsaampaa, kun vaikkapa kesäkeittiö, grilli ja pizzauuni vaativat niihin liittyvät rakennelmat.”
Terassit näyttävät nyt hakevan muotoa myös korkeussuunnassa, sanoo Springare. Niihin tehdään erilaisia täydentäviä lisäosia kuten katoksia.
”Katos tarjoaa suojaa sateelta ja auringolta, ja siihen voi asentaa rimoituksia ja vaikka köynnöskasveja. Isoihin terasseihin rakennellaan ehkä kaidetta ja portaita, ja terassitilaa jaetaan vaikkapa kukkalaatikoilla.”
Pergola tuo terassille muotoa korkeussuunnassa ja antaa suojaa myös auringonsäteiltä. Kuva: Sami Tirkkonen / LunawoodPihasaunoja ja katoksia
Terassien lisäksi pihoille rakennetaan Liuksialan mukaan yhä enemmän puulämmitteisiä ulkosaunoja, joita saatetaan yhdistää myös lämmitettäviin paljuihin tai porealtaisiin.
”Nyt, kun tulisijojen käyttö on kasvanut energian hinnanvaihtelujen myötä, ensi kesänä nikkaroidaan ja täytellään varmasti myös uusia polttopuukatoksia”, sanoo Springare.
Jätelain muutos taas tuo uusia velvoitteita omakotitaloasujille, kun viimeistään heinäkuusta 2024 lähtien biojätteen lajittelu on pakollista joka kiinteistössä yli 10 000 asukkaan taajamissa.
”Tästä syystä ihmiset hankkivat nyt kompostoreja ja rakentavat esteettisistä syistä niiden yhteyteen katoksia ja suojia”, Harri Karumo sanoo.
Pienille pihoille saatetaan rakentaa myös erilaisia aitoja ja rimoituksia, joilla saadaan yksityisyyden tunnetta ja omaa rauhaa. Esimerkiksi muutoin avoimen pergolan yhden kyljen voi tehdä rimaseinäksi, joka tarjoaa näkösuojaa naapuriin tai tielle päin.
”Perinteisen pystymateriaalin lisäksi aidoissa käytetään nyt myös vinorimoja sekä maalattuna että kyllästettynä”, sanoo Liuksiala.
Suomalaiset suosivat rentoja, luonnonmukaisia pihoja. Rakennetun ympäristön ja pihan halutaan sopivan niitä ympäröivään maisemaan ja kasvillisuuteen.
Ella Springaren mukaan myös kotimaisuus kiinnostaa, olipa kyse terassimateriaaleista tai puutarhakasveista.
”Kuluttajia kiinnostavat vastuullisesti tuotetut, aidot materiaalit, ja tuotteet halutaan hankkia läheltä.”
Rakennuslupa poistuu pieniltä rakennuksilta
Vuoden 2025 alussa tulee voimaan uusi rakentamislaki, jonka mukaan alle 30 m²:n kokoiset rakennukset, kuten pienet kesähuoneet, pihasaunat tai huvimajat, eivät enää tarvitse rakennuslupaa. Myös alle 50 neliömetrin katoksen rakentaminen onnistuu ilman lupaa.
Rakentamisessa pitää edelleen ottaa huomioon kunnan rakennusjärjestys, alueen kaava ja oman tontin rakennusoikeus. Kuntien omista rakennusjärjestyksistä löytyvät määräykset ja ohjeet esimerkiksi rakennusten, terassien, aitojen ja katosten korkeudesta tai sijainnista tontin rajoihin tai muihin rakennuksiin nähden.
Terassin pinta-alaa ei yleensä rajoiteta rakennusjärjestyksessä, vaan sen koko määritetään suhteessa pihalle jätettävään avoimeen, kattamattomaan tilaan.
On huomattava, että vaikka alle 30 neliön pihasauna ei itsessään tarvitse lupaa, jätevesijärjestelmä sen todennäköisesti kuitenkin vaatii. Myös paloturvallisuutta koskevat määräykset ja ohjeet on otettava huomioon saunaa tai vaikkapa tulisijan sisältävää kesäkeittiötä rakennettaessa.
Uuden rakentamislain käsittely on vielä kesken. Lain sanamuodot ja kuntien uudet rakennusjärjestykset tarkentuvat ensi syksynä.
Asiantuntija: Rakennusvalvonnan ja rakentamisen erityisasiantuntija Paula Mäenpää, Kuntaliitto
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 3/2024.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
