Esimerkiksi pihasaunan jätevesijärjestelmä voi vaatia edelleen luvan, vaikka rakennus ei rakentamislupaa edellyttäisikään. Kuva: Johannes Tervo
Pihasaunabuumia povataan, kun rakennusluvat vapautuvat – asiantuntija paljastaa muhivan ongelman, joka voi räjähtää käsiin
Rakennuslain muutos otetaan piharakennusalalla vastaan ilolla, mutta yrityksissä tunnistetaan kolikon kääntöpuolikin. Kaikki vastuu omalle tontille rakennetuista rakennuksista on lopulta asiakkaan kontolla.
Rakennukset kasataan Metsätervaksen tehtaalla Haapavedellä ja toimitetaan asiakkaille eri puolille Suomea kokonaisena. Kuva: Metsätervas oyPiharakennusalalla odotetaan jopa räjähdysmäistä kysynnän kasvua, sillä vuoden 2025 alusta alkaen alle 30 neliömetrin kokoisilta rakennuksilta, kuten pihasaunoilta tai aitoilta, ei enää vaadita rakennuslupaa.
”Odotusarvo on, että tulee pihasaunabuumi”, toimitusjohtaja Ville Laitila pihasaunoja ja aittoja ympäri Suomen toimittavasta Ehta group oy:stä kommentoi.
Samalla markkinalla toimivan Metsätervas oy:n toimitusjohtaja Elia Koistinaho toteaa, että tulevaisuus näyttää hyvältä ja että rakennuslain muutos tulee kiihdyttämään piharakennusmarkkinaa.
MT:n teettämän kyselyn mukaan markkinalla todella on latautunutta jännitettä, sillä noin joka viides vastaaja suunnittelee rakentavansa alle 30 neliömetrin kokoisen rakennuksen. Vastaajia oli yhteensä 1 143, ja heistä 18 prosenttia vastasi myönteisesti.
Laitila ja Koistinaho kertovat, että alalla on takana haastavia aikoja, mutta heidän mukaansa asuntorakennusalan tämän hetkisestä ahdingosta ei voi vetää yhtäläisyysmerkkejä piharakennusbisneksen tilanteeseen.
Varovainen ilmapiiri on näkynyt Ehta groupin myynnissä, kertoo Laitila. Kustannustannustason ja korkojen nousu ovat näkyneet erityisesti nuoremmissa asiakasryhmissä, joilla oletettavasti on esimerkiksi asuntovelkaa.
Koistinaho kertoo, että Tervas on pystynyt kasvamaan vuonna 2023 ja aivan viime kuukausina on tehty jopa historian parasta myyntiä.
MT:n kyselystä selviää, että eniten rakennusaikeita on 30–54-vuotiailla. Heistä noin 25 prosenttia kertoo suunnittelevansa rakennuksen hankkimista.
Pihasaunoja ja aittoja toimittavissa yrityksissä MT:n kyselyn tulokset ylipäätään otetaan tyytyväisinä vastaan.
”Hyvältä kuulostaa. Kyllä siellä vaikuttaa olevan valtavasti potentiaalia”, Laitila kommentoi.
Koistinaho kertoo, että Tervaksen omat arviot ja kysyntä kertovat saman suuntaista viestiä: hankinta-aikeita on, ja jonkin verran tarjouspyynnöissä näkyy, että hankintoja ajoitetaan lakimuutoksen jälkeiselle ajalle. Sovittuja projekteja ei ole kuitenkaan ryhdytty siirtämään.
Kankeaksi mielletty lupaprosessin voi kunnasta riippuen maksaa muutamista sadoista jopa tuhanteen euroon.
Laitila nostaa esiin hankkeiden kokonaiskustannukset. Tällä hetkellä saatavuus on hyvä ja hintataso maltillinen. Hänen arvionsa mukaan lakimuutoksen kasvattama kysyntä ja toimialan rajallinen tuotantokapasiteetti voivat aiheuttaa hintapainetta.
”Pelkään, että muutaman henkilön – tai toivottavasti vain yhden – tarvitsee kuolla, jotta mietittäisiin, että paloturvallisuusriskit liittyvät näihin tulisijallisiin rakennuksiin.” Paula Mäenpää
Yrityksistä muistutetaan, että tulevaisuudessakin rakennus- ja kaavamääräykset pysyvät voimassa ja niitä tulee noudattaa. Myös rakennusoikeutta on tontilla oltava jäljellä, ja rakentamislupaa edellytetään kaikilta asuinrakennuksilta.
Rakennuslain uudistuksesta on liikkunut vääriä käsityksiä.
”Tällainen käsitys on ollut monella, että ikään kuin kaikkea voisi tehdä oman mielen mukaan”, erityisasiantuntija Paula Mäenpää Kuntaliitosta vahvistaa.
Esimerkiksi pihasaunan jätevesijärjestelmä voi vaatia edelleen luvan, vaikka rakennus itsessään ei rakentamislupaa edellyttäisikään. Määräysten vastaisen rakennuksen voi tulevaisuudessakin joutua siirtämään, purkamaan tai muuntamaan oikeanlaiseksi.
Luvanvaraisuuden ohella hankkeista poistuu rakennusvalvonta-ammattilaisten tuki ja valvonta. Maallikkorakennuttaja ei voi tuntea kaikkia määräyksiä, mutta niitä on silti noudatettava hankkeissa.
”Se jää täysin asiakkaan vastuulle. Riskiä voi välttää valitsemalla hyvän toimijan”, Laitila sanoo.
Sekä Koistinaho että Laitila uskovat, että alalle tulee kasvavan kysynnän houkuttelemana myös yrityksiä, jotka eivät piittaa määräyksistä ja asianmukaisista dokumenteista.
Mäenpää arvelee samoin. Hänen mukaansa kunnissa on tunnistettu jo nyt olemassa oleva ongelma.
Juuri pienissä rakennuksissa, esimerkiksi pihasaunoissa, on ollut paloturvallisuudessa virheitä ja puutteita, jotka ovat ilmenneet käyttöönottokatselmuksessa.
Mäenpää uskoo, että luvanvaraisuuden loppuminen pahentaa jo olemassa olevaa ongelmaa. Hän on huolissaan siitä, että sattuu vakavia onnettomuuksia.
”Pelkään, että muutaman henkilön – tai toivottavasti vain yhden – tarvitsee kuolla, jotta mietittäisiin, että paloturvallisuusriskit liittyvät näihin tulisijallisiin rakennuksiin.”
Pohjimmiltaan myös Mäenpää on tyytyväinen siihen, että luvanvaraisuutta karsitaan, mutta sitä ei saisi tehdä turvallisuuden kustannuksella.
Kantar Agri Oy haastatteli 1 143 henkilöä MT:n toimeksiannosta helmikuussa 2024. Otanta on painotettu sukupuolen, iän, alueen ja puoluekannatuksen mukaan vastaamaan Suomen täysi-ikäistä väestöä. Koko tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
