Tämän vuoksi lautamiehiä tarvitaan käräjillä erityisesti metsästysjutuissa, vaikka he ovat laintuntijoina noviiseja
Harva tuomari metsästää tai pyörittää maatilaa, joten kansan syvien rivien ääntä tarvitaan, sanoo asiantuntija.Tilaajalle
Suuri osa poliisille tietoon tulleista metsästysrikossyytteistä hylätään eli ne eivät johda tuomioon. Kuvan henkilö ei liity juttuun. Kuva: Kai TirkkonenLautamiehiä on ollut suomalaisissa tuomioistuimissa jo ainakin 1700-luvulta lähtien. Maallikot ovat osallistuneet oikeusasioiden hoitoon, jotta tavalliset ihmiset pääsevät osallistumaan rikosasioiden ratkaisemiseen. Kyse on ollut yhteisön asioiden hoitamisesta.
Maallikoita on tarvittu myös oikeuteen siksi, että tuomareiden määrä on ollut vähäinen. Asiasta kertoo Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen.
Maaseudulle lautamiehet toivat etenkin paikallistuntemusta: he tunsivat paikallisia elinkeinoja ja olosuhteita. Tuomarit tulivat aikanaan kaupungeista virkamiespiireistä ja kuuluivat eliittiin.
Enää maallikkotuomareiden tarpeellisuutta ei voida perustella paikallistuntemuksella, Tolvanen sanoo.
”Elämme yhtenäiskulttuurissa, maallikkotuomareita ei tarvita enää kertomaan paikallisista olosuhteista.”
Toisaalta Tolvanen arvioi, että eläimiin kohdistuneisiin rikoksiin tai metsästysrikoksiin lautamiehet voivat tuoda toisaalta yhä järkevää osaamista.
”Merkittävällä osalla tuomareista ei ole mitään osaa eläintenpitoon tai metsästykseen. Kaupungissa kasvanut tuomari ei ole välttämättä nähnytkään lehmää tuotanto-olosuhteissa. Itse olen tosin hoitanut tuotantoeläimiä.”
Tolvasen vanhemmat tekivät maatalon töitä Joensuun Tuupovaarassa.
Tolvasen mukaan maallikkotuomarit ovat myös hyviä henkirikosten käsittelyssä.
”Minusta heillä on ollut hyvää näkemystä esimerkiksi rangaistusten pituuteen.”
”Minusta lautamiehillä on ollut hyvää näkemystä rangaistusten pituuteen.”
Nykyisin maallikkotuomareiden tarpeellisuutta perustellaan Tolvasen mukaan sillä, että suomalaiset luottavat hyvin tuomioistuimiin.
Euroopan komission oikeusvaltiokertomuksen 2025 mukaan kansalaisista 89 prosenttia ja yrityksistä 90 prosenttia koki tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuuden olevan Suomessa hyvällä tai erittäin hyvällä tasolla. Suomessa on EU:n korkein luottamus oikeuden riippumattomuuteen.
Tolvasen mukaan luottamusta on vaikeaa tieteellisesti mitata.
”Ajatellaan, että kun maallikot ovat oikeudessa, sinne saadaan kansan syvien rivien näkemystä. Se on huono peruste, sillä tuomareiden elämä tai arvomaailma ei poikkea varmaan maallikoiden elämästä mitenkään”, Tolvanen sanoo.
Hän muistuttaa, että tuomitseminen on asiantuntijatyötä, jossa korostuvat juridinen koulutus ja kokemus.
- Osaston luetuimmat
