Rakentamislaki vaatii vuoden 2026 alusta alkaen päästötietoja kaikilta rivitaloilta ja niitä suuremmilta uudisrakennuksilta, kuten asuinkerrostaloilta, kaupoilta, sairaaloilta, hoivakodeilta, kouluilta ja liikuntahalleilta.
Kaikki rakennukseen tulevat tuotteet pitää luetteloida ja raportoida loppukatselmuksessa.
Rakennuksesta tulee lisäksi tehdä ilmastoselvitys, joka kattaa siihen käytetyt tuotteet, kuljetukset, työmaatoiminnot ja energiankäytön eli hiilijalanjäljet sen elinkaaren eli 50 vuoden ajalta.
Laskelmat käydään läpi lopputarkastuksessa, ja jos ne eivät vastaa rakennustyypille asetettuja hiilijalanjäljen raja-arvoja, rakennusta ei saa ottaa käyttöön ennen kuin asia on korjattu.
Vaatimukset eivät koske esimerkiksi erillispientaloja tai korjausrakentamista.
Ympäristöministeriön mukaan rakennettu ympäristö tuottaa noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.
Ammattilaiskaupan markkinajohtaja Starkin mukaan rakentajat ovat jo melko hyvin perillä uudesta laista ja laskuharjoitukset vauhdissa. Kauppa taas tulee tarjoamaan rakentajille lain vaatimia tuoteluetteloita ja hiiliraportointia.
”Puurakentaminen ei varmaan ainakaan vähene.”
Kauppa taas on tarjoaa rakentajille hiiliraportointia ja ilmastoselvityksiä ja niihin sopivia tuoteluetteloita.
Vastuullisuusjohtaja Anne Koskisen mukaan teollisuus kehittelee kiivaasti vähähiilisiä rakennusmateriaaleja kuten betonia, terästä, eristeitä, levyjä ja maaleja.
Rakentajalle lakimuutos voi tarkoittaa uusien materiaalien ja vaatimusten myötä kustannusten nousua ja ehkä hankkeiden hidastumista, esimerkiksi vähähiilinen betoni kuivuu perinteistä kauemmin.
”Puurakentaminen ei varmaan ainakaan vähene”, hän ennakoi.