Gunvor Kronman on johtanut Hanasaarta vuodesta 2003. Taustalla kuva kulttuurikeskuksen vihkiäisistä 1.6.1975. Kuva: Jaana Kankaanpää
Ruotsin sotavelka käytettiin taidetta pursuavaan taloon, jonne viljelijät kokoontuvat nyt kokoustamaan
Hanasaaren kulttuurikeskus syntyi, kun Ruotsi antoi anteeksi Suomen sotavelat. Urho Kekkonen olisi halunnut sijainniksi Suomenlinnan.Tilaajalle
Hanasaaren kokouskeskus sijaitsee Länsiväylän tuntumassa Espoossa. Taidetta on paljon myös ulkona, tässä Kaarina Kaikkosen takkeja. Kuva: Jaana KankaanpääMTK järjestää valtuuskuntansa kokouksen tänäkin keväänä Hanasaaressa. Se on sekä saari juuri Helsingin rajan takana Espoossa että hotelli- ja kokouskeskus.
Hanasaari syntyi, kun Ruotsi antoi anteeksi Suomen sotavelat. Koska silkka velkojen kuittaus olisi voinut suututtaa Neuvostoliiton, Suomen valtio rakennutti Hanasaareen kulttuurikeskuksen ja Ruotsin valtio kustansi sinne 100 miljoonan kruunun edestä taidetta.
Suunnittelu alkoi 1967. Urho Kekkonen olisi halunnut sijainniksi Suomenlinnan. Ruotsille paikka olisi ollut henkisesti hankala, sillä se menetti Sveaborgin linnoituksen Venäjälle vuonna 1808.
Niinpä paikaksi valikoitui Hanasaari eduskunnan äänin 93–67. Suomen valtio osti tontin Åbo Akademin säätiöltä.
Kokouskeskuksen vihkivät käyttöön 50 vuotta sitten 1. kesäkuuta Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja Suomen presidentti Urho Kekkonen. Hallitusta edusti pääministeri Johannes Virolainen, joka toimi Hanasaaren omistavan rahaston puheenjohtajana 20 vuotta.
Alkoi tiivis Ruotsin ja Suomen kulttuurinen ja poliittinen yhteistyö, joka on viime vuosina vain tiivistynyt, Hanasaaren toimitusjohtaja Gunvor Kronman kertoo.
”1970-luvulla elettiin kylmän sodan aikaa ja kanssakäyminen toisten valtioiden kanssa oli kulttuurin kautta helpompaa. Tämä oli Suomelle hieno mahdollisuus ottaa pieni askel länteen. EU- ja Nato-jäsenyydet ovat jatkaneet sitä.”
”Hanasaari oli Suomelle hieno mahdollisuus ottaa pieni askel länteen.”
Vaikka Hanasaari perustettiin virallisesti kulttuuria ja kansojen välistä kanssakäymistä vaalimaan, jo ensimmäinen seminaari vuonna 1975 käsitteli turvallisuuspolitiikkaa.
Jälkikäteen ajatellen itänaapurille olisi voinut olla harmittomampaa kuitata sotakorvaukset rahalla.
Vuosi 1975 oli Suomelle muutenkin ulkopoliittista juhlaa, sillä käsissä oli myös Etykin puheenjohtajan nuija.
Terassilla voimistelee Kauko Räsäsen hahmoja. Kuva: Jaana KankaanpääHanasaaren perusteellinen remontti valmistui vuonna 2017. Ympäröivä meri, avara arkkitehtuuri, taide ja ruoka tarjoavat henkistä kohotusta kokousväelle, ja Plats-ravintola keskittyy kotimaiseen ruokaan. Kalankin pyytää paikallinen muusikko-kalastaja Christer Hackman.
Saunassa ja uima-altaassa ovat virkistyneet korkeat valtiovieraat.
Saunassa ja uima-altaassa ovat virkistyneet korkeat valtiovieraat. Kuva: Jaana KankaanpääTalo on täynnä taidetta sisältä ja ulkoa. Terassilla voimistelee Kauko Räsäsen hahmoja ja mäntyjen välissä ääntelee porvoolaisen Gunzi Holmtsrömin Sieni.
Perustaidekokoelma käsittää 350 teosta, joita on sekä ostettu että saatu, molemmista maista.
”Aivan aluksi taiteesta vastaava Bengt von Bonsdorff lähti Ruotsiin salkku täynnä seteleitä ja valitsi teokset”, Kronman kertoo.
Ruotsalainen Peter Dahl jätti neljä grafiikkatyötään yllätyslahjana yövyttyään Hanasaaressa. Kuva: Jaana KankaanpääPääovien sisä- ja yläpuolella on talon vihkiäisissä paljastettu Heikki Häiveojan jyhkeä Vuorovaikutus.
Seinillä on valokuvia, lattialla Kukkapuron, Aarnion ja Aallon kalusteita ja galleriassa 21. joulukuuta asti juhlanäyttely vanhoine valokuvineen ja menu-kortteineen. Siihen ja taiteeseen voi käydä tutustumassa vapaasti.
Hanasaari toimii hotellin tuotoilla sekä valtioiden, Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston, yhteistyötahojen ja säätiöiden tuilla.
Kronman johtaa kokoushotellin toimintaa ja etsii vaikuttavia yhteyksiä Ruotsin ja Suomen välille.
Esimerkiksi ulkoministerit pitävät vuosittain Hanalyysi-tapaamisen ja maiden hallitukset ovat kokoontuneet yhdessä.
”Mietimme jatkuvasti, missä voisimme tehdä muutosta, yhdistää voimavarat tai oppia toisiltamme. Pyrimme saamaan keskeiset tahot mukaan, jotta ajatukset johtaisivat muutoksiin tai sopimuksiin.”
Päivällispöydäksi tehty juhlanäyttely tarjoaa ajatuksia ja historiakuvia. Kuva: Jaana KankaanpääRuotsia kiinnostavat nyt siviilipuolustus ja metsätutkimusyhteistyö.
”Suomella ja Ruotsilla on metsäasioissa erityisen paljon yhteistä ja poliittinen yhteistyö varsinkin Euroopassa tärkeää. Metsätutkimuksen aiesopimuksesta on syyskuussa jatkotarkastelu.”
Kronmanin mukaan ulkomaalaiset ihmettelevät, kuinka puolivirallinen taho voi esitellä ideoitaan vaikkapa maiden pääministereille.
”Minusta se on tosi hieno osoitus pohjoismaisesta demokraattisesta yhteiskuntamallista ja merkki luottamuksesta. Sitä vaalimme.”
Hanasaarta hallinnoi Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto, jota johtaa vuorovuosin Suomi ja Ruotsi, tällä hetkellä Anneli Jäätteenmäki. Johtokuntaa on johtanut vuodesta 2009 varatuomari Kimmo Sasi.
Pääovien sisä- ja yläpuolella on talon vihkiäisissä paljastettu Heikki Häiveojan jyhkeä betoninen Vuorovaikutus. Kuva: Jaana KankaanpääMTK piti valtuuskunnan kokoukset aiemmin Tapiolassa, mutta vuodesta 2007 pääosin Hanasaaressa.
”Olemme kilpailuttaneet paikkoja. Hanasaari on valittu talouden ja käytännön kannalta, sillä saman katon alla ovat auditorio, hotelli ja ravintola, jossa kotimaisuusaste on korkea”, järjestöpäällikkö Pertti Hakanen sanoo.
Kevätvaltuuskunnan kulut matka-, majoitus- ja palkkiokuluineen 130 hengelle on noin 50 000 euroa. Syksyn kokousrupeama on hiukan pidempi ja kalliimpi.
- Osaston luetuimmat
