MT 100 vuotta sitten: Puutarhavesitys tuo sadetta kuivallakin

Puutarhavesitys Ahtialan kartanossa.

Tilallensa Ahtialan kartanoon Lohjalla on tohtori Juho Jännes hankkinut kasvi- ja puutarhan kastelua varten ruiskusadettajan, joka sentrifugaalipumpun avulla jakaa vettä tarpeen mukaan eri puolille puutarhaa.

Sadettaja on Hydor-rakennetta ja muodostaa sen 30 metrin pituinen putkijohto, jossa on joka 50 sm:n päässä reikiä, messinkisuukappaleilla varustettuna, veden jakamista varten mahdollisimman tasaisesti kasteltavalle alueelle.

Sadettajan putkijohto, joka lepää rautajalkojen varassa, on toisessa päässään varustettu kiertomoottorilla, joka kiertää putkijohtoa hiljalleen edestakaisin siten, että johdon reijät suuntaavat suihkun vuorotellen toiselle ja toiselle puolen johtoa. [...]

Sadettaja kastelee siis 15X30 m:n = 4,5 aarin suuruisen alan paikaltaan. [...] Yhden tunnin sadetuksella saadaan 8 mm. kastelu.

Sitten kuin vettä on riittävästi annettu, on laite siirrettävä uuteen palkkaan. Muuton nopeaa suorittamista varten ovat putket varustetut pikakytkimillä.

Vesi otetaan järvestä 1,25” rautaputkia myöten. Nämä johdot sijoitetaan maanpinnalle lyhyiden lankunpäiden varaan. Pääjohto kulkee halki vesitettävän alueen ja siitä haarautuvat sivujohdot määräsuuntiin sadettajaan asti.

Sivujohtoja on muutettava sen mukaan kuin kastelu edistyy. Kastelu kulkee siis pala palalta eteenpäin siten, että päivässä voidaan antaa edellämainittu sadetus noin 40–50 aarille.

Kojeisto on tullut maksamaan: sadettaja noin 6000 mk. [nykyrahassa noin 2 300 euroa], pumppu sähkömoottorineen 4,400 mk. [1 700 euroa] ja kenttäjohdot sille alueelle, joka järven rannalla on ensimäisenä järjestetty kastelua varten, noin 5000 mk. [2 000 euroa]

Kylmääjä-maidonjäähdyttäjiä mainostettiin helposti hoidettavina ja edullisina laitteina vuonna 1925. Kuva: Kansallisarkisto

Ankara ukkonen Loimaalla.

Viime tiistaita vasten yöllä raivosi Loimaalla niin ankara ukonilma, ettei sellaista tiedetä miesmuistiin niillä main olleen.

Salamat leimusivat yhtenään ja ukkonen jyrähteli tavan takaa. Niinpä iski salama Loimaan Piilolan kylän Ryöpyn talon puimahuoneeseen, sytyttäen sen puolen yön tienoissa palamaan.

Palo sai heti suuren laajuuden ja oli sitä mahdoton sammuttaa. Puimahuoneen mukana paloi suuri joukko rehuja, heiniä ja pahnoja sekä kylvökone, puimakone ja höyrykone. Palanut puimahuone oli vakuutettu 10,000 mksta [noin 4 000 eurosta] ja olivat maanviljelyskoneet myöskin vakuutettuja, joten omistajalle ei koitunut palosta varsin suurta vahinkoa.