Jouko Salomäki on hakenut lohtua uskosta. Hän tuli uskoon Seinäjoen helluntaiseurakunnan telttakokouksessa vuonna 1992. Kuva: Taina RenkolaSeinäjokiHaimasyöpä painaa olympiavoittajan takaraivossa
Painin olympiavoittaja Jouko Salomäki sai uuden mahdollisuuden elämälleen. Nyt hän viettää eläkepäiviään auttaen muita ja nauttien arjen askareista.TilaajalleJouko Salomäki, 63, toivottaa vieraansa tervetulleiksi kotiinsa Nurmoon. Isossa omakotitalossa on hiljaista: hänen vaimonsa on vielä töissä ja heidän iltatähtensä koulussa.
Salomäki jäi eläkkeelle puolitoista vuotta sitten. Hänen arkipäivänsä koostuvat pitkälti ruuanlaitosta, ystävien tapaamisista sekä lapsenlapsensa kuljettamisesta painiharjoituksiin.
Jälkikasvunsa painiharjoituksia seuratessaan ”Nurmon tiikeri” pysyttelee visusti kulisseissa.
”Lasten pitää nähdä, että valmentaja sanoo, mitä tehdään. Meidän vanhempien pitää näyttää esimerkkiä ja olla hiljaa, vaikka osaisimmekin jonkun painiliikkeen”, Jouko Salomäki sanoo.
Urheilu-ura jätti jälkensä kroppaan: hänen polvensa on leikattu kuusi kertaa, kaksi kylkiluuta on poistettu ja niskassa on halvaantumisvaara.
”Jos aamulla ei särje jotain paikkaa, niin silloin en ole hengissä”, Salomäki toteaa nauraen.
Jouko Salomäki seuraa innolla parhaillaan käynnissä olevia painin EM-kisoja. ”Jos kaikki menee nappiin, odotan suomalaisille kolmea mitalia. Painissa kaikki voi olla pienestä kiinni”, Salomäki muistuttaa. Kuva: Taina RenkolaSalomäki oli aikanaan tunnettu tinkimättömästä harjoitteluasenteestaan, mutta nykyään hän suhtautuu liikuntaan lempeämmin.
”Monet ikäiseni tekevät pitkiä hölkkälenkkejä. Se on raskasta ja kuluttavaa kropalle. Mielestäni yli kuusikymppisen pitäisi treenata sen verran, että se tuntuu mielihyväkeskuksessa. Minua ei haittaa, vaikka painoa tulee vähän lisää. On tärkeämpää, että olen sinut itseni kanssa.”
Salomäki on viimeisin suomalainen painin olympiavoittaja. Painifinaali vuonna 1984 Los Angelesissa ruotsalaista Roger Tallrothia vastaan lukeutuu suomalaisen urheilun ikonisiin hetkiin.
Niukan 5–4 pistevoiton ratkaisi Tauno-isän opettama kustaa-heitto.
”Mannin Keijo tapasi sanoa, että jos siinä heitossa ei mies lähde, niin käsi lähtee. Ruotsalainen kaatui siihen ja rullasin hänet perään.”
Salomäki seuraa parhaillaan käynnissä olevia painin EM-kisoja tiivisti. Hänen arvionsa mukaan Suomessa on huippukovia painijoita, mutta moni tarvitsee kirkkaimmalle huipulle päästäkseen lisää itseluottamusta ja uskallusta.
”Lähdin aina voittamaan ja otin usein riskejä heitoissa. Paini on sellainen laji, että sinun on oltava kuskin paikalla. Menin matolle aina sillä ajatuksella, että teen kaikkeni, ja jos häviän, niin häviän kuin miehet.”
Vaikeimmat vastustajansa Salomäki on kohdannut painimolskin ulkopuolella. Kuva: Taina RenkolaVaikeimmat vastustajansa Salomäki on kohdannut painimolskin ulkopuolella.
Huhtikuussa 2022 hän menetti 25-vuotiaan Aleksanteri-poikansa, joka kuoli sydänpysähdykseen pitkän sairaalahoidon jälkeen.
”Se on tiukka paikka, kun oma lapsi kuolee. Siitäkin voi selvitä, mutta sitä ei saa unohtaa. Silloin ihmisessä on jotain vikaa”, Salomäki toteaa.
Salomäen oma hengenlähtö oli lähellä jo pikkupoikana, kun hän starttasi traktorin starttimoottorista käsin ja vaihde oli päällä. Traktori syöksähti liikkeelle ja Salomäen pää jäi takarenkaan alle.
”Muistan, kun äiti huusi portailla, että nyt se poika kuolee. Pikkusiskoni Maarit ja Seppo-veli seisoivat lokasuojien kohdalla ja huusivat hysteerisinä. Nousin ja juoksin verissä päin sammuttamaan traktorin. Minut pelasti se, että siihen kohtaa pihamaata oli tehty nurmikkoa ja maa oli kuohkea. Jos mullan seassa olisi ollut pienikin kivi, henki olisi lähtenyt.”
Salomäen oma hengenlähtö oli lähellä jo pikkupoikana, kun hän starttasi traktorin starttimoottorista käsin ja vaihde oli päällä.
Jouko Salomäki asuu perheineen isossa omakotitalossa Seinäjoen Nurmossa. Kuva: Taina RenkolaKuusi vuotta sitten Salomäki oli lähdössä autolla velipojan firman pihasta, kun hän keuhkoveritulpan. Hän sai tukoksen auki hakkaamalla nyrkeillä rintaa niin lujaa, että kylkiluihin tuli murtumia.
”Meinasin ajaa itse sairaalaan, mutta sitten happi loppui ja pyysin firman sihteeriä tilaamaan ambulanssin. Kipu oli niin kova, että sanoin ambulanssissa, että vetäkää koko rinta auki”, Salomäki muistelee.
Lääkärin mukaan yli 90 prosentissa vastaavissa kohtauksissa seuraa äkkikuolema. Salomäelle kävi onni onnettomuudessa. Keuhkoveritulppaa hoidettaessa häneltä löytyi haimasyöpä, joka saatiin leikattua ajoissa. Pelko syövän uusiutumisesta on edelleen läsnä.
”En koe kuolemanpelkoa, mutta se painaa tuolla takaraivossa. Isäni kuoli haimasyöpään lähes samanikäisenä kuin minä sain diagnoosin. Näin kuinka iso ja raavas mies kuihtui 50-kiloiseksi”, Salomäki toteaa.
Jouko Salomäki on painin viimeisin suomalainen olympiavoittaja. Kuva: Taina Renkola
Nurmon Jymyn mörssärin palkintokaappi on täynnä. Kuva: Taina RenkolaSalomäki aloitti painin kuusivuotiaana. Hän oli jo lapsena huippulahjakkuus. Hän voitti 14-vuotiaana Suomen mestaruudet miesten, junioreiden ja poikien sarjoissa.
Häntä ei kuitenkaan valittu miesten MM-kisajoukkueeseen nuoren ikänsä takia. Painiura päättyi veteraanien maailmanmestaruuteen vuonna 2003.
Jouko on auttanut monia uransa lopettaneita urheilijoita uuden elämän alkuun. Moni heistä on kärsinyt päihdeongelmista tai masennuksesta.
Salomäen mukaan monia urheilijoita yhdistää luonteenpiirre, että kaikki asiat tehdään täysillä, oli kyse sitten juhlimisesta tai työnteosta.
”Urheilu-uran loppumista voi verrata siihen, että ihminen tekee 30 vuotta samaa työtä ja lopettaa kuin seinään. Elämänmuutos tulee monelle sokkina. Omaa siirtymävaihettani helpotti se, että valmensin nuoria painijoita kuusi vuotta. Minäkin ryyppäsin urheilu-uran päätyttyä, mutta nykyään en käytä alkoholia lainkaan.”
Salomäen äiti tapaa sanoa, että olisi helpompaa luetella asiat, joita Joukolle ei ole sattunut kuin ne, jotka ovat tapahtuneet. Salomäki on työskennellyt urheiluhierojana, vaatemyyjänä, liikunnanopettajana sekä yrittäjänä maarakennuskonealalla.
Vastoinkäymiset ovat vahvistaneet Salomäen auttamishalua. Vuosia sitten hän sai kuulla, että eräs entinen olympiaurheilija on ajautunut vankila- ja huumekierteeseen. Hän lähti etsimään miestä vieraasta kaupungista.
”Kiersin kaupungin pornobaarit ja huumeluolat, ja löysin lopulta hänet kadulta. Kysyin, että lähdetkö Seinäjoelle. Velipojan kanssa otimme hänet töihin. Hän raitistui ja pääsi kiinni elämän syrjään. Päihdeongelmaista voi auttaa, mutta lopulta muutos lähtee ihmisen omasta halusta”, Salomäki painottaa.
Jouko Salomäki on työskennellyt urheiluhierojana, vaatemyyjänä, liikunnanopettajana sekä yrittäjänä maarakennuskonealalla. Kuva: Taina RenkolaHän on huomannut, että pelkkä kasvokkain kohtaaminen edistää mielen hyvinvointia.
”Olen kokenut paljon, joten ihmiset uskoutuvat minulle helpommin henkilökohtaisista asioistaan. On hienoa nähdä, kun ahdistunut ihminen muuttuu iloiseksi rupattelun myötä.”
Salomäki on hakenut lohtua uskosta. Hän tuli uskoon Seinäjoen helluntaiseurakunnan telttakokouksessa vuonna 1992. Hän on yhteiskristillinen: kaikki uskontokunnat ovat hänelle samanarvoisia.
Salomäen ja hänen Tiina-vaimonsa uusioperheessä on yhdeksän lasta ja seitsemän lapsenlasta. Heille on ensisijaisen tärkeää, että kaikkia lapsia ja lastenlapsia kohdellaan tasavertaisesti.
”Kun lapsenlapset tulevat meille kylään, leikin heidän kanssaan kuin pikkupoika. Silloin pitää laskeutua lasten tasolle, ihan sinne maton pintaan asti.”
Jouko Salomäki
Syntynyt vuonna 1962 Kauhajoella, asuu Nurmossa Seinäjoella.
Entinen painija, yrittäjä ja urheiluhieroja.
Kilpaili kreikkalais-roomalaisessa painissa, pääasiassa 74 kg:n sarjassa. Voitti olympiakultaa vuonna 1984, maailmanmestaruuden 1987 ja nuorten EM-kultaa 1982. Saavutti myös muun muassa kahdeksan SM-kultaa ja veteraanien maailmanmestaruuden (2003).
Edusti painiurallaan Nurmon Jymyä.
Perheeseen kuuluu vaimo Tiina, yhdeksän lasta ja seitsemän lastenlasta.
Harrastaa autojen rassaamista ja moottoripyöräilyä.
Salomäen mukaan monia urheilijoita yhdistää luonteenpiirre, että kaikki asiat tehdään täysillä, oli kyse sitten juhlimisesta tai työnteosta. Kuva: Taina RenkolaArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
