Harri Koskelan kolmella pojalla on oma metsäyhtymä. Metsänomistajien tuorein hankinta on risukoura. Kuva: Johannes Tervo
Metsäkoneyrittäjän terveiset Elokapinalle – ”Olisi paljon hyödyllisempää, jos he menisivät raivaamaan metsiä”
Harri Koskela tekee metsätöitä hakkuu- ja ajokoneella. Tuorein hankinta on risukoura.TilaajalleLapua
Metsätalousyrittäjä ja entinen painija Harri Koskela näyttää poikiensa Henrin (vas.) ja Konstan (oik.) kanssa mallia taukojumppaan. Kuva: Johannes TervoLapualainen Harri Koskela on työskennellyt metsätalousyrittäjänä vuodesta 2007 lähtien. Sitä ennen hän toimi Lapuan urheilutalon vahtimestarina.
”Suurimmat vaikuttimet metsäalalle lähtemiseen olivat omat metsät, joiden parissa riitti jo silloin töitä ympäri vuoden sekä lapsuudessa syntynyt mielenkiinto metsään, metsätöihin ja -koneisiin.”
Jo varhain syntynyt kiinnostus metsään on helppo ymmärtää, sillä metsätyöt ovat kulkeneet Koskelan suvussa sukupolvelta toiselle.
”Jo pappani isä työskenteli Yhdysvalloissa puiden ostomiehenä. Pappa taas oli innokas metsänhoitaja, hän toimi myös metsien ostajana. Myös isäni on toiminut metsätöiden parissa muun muassa puiden kuljettajana.”
Koskelan suu kääntyy hymyyn hänen muistellessaan pappansa kiintymystä metsään.
”Velipoika totesi takavuosina, ettei hän enää mene papan kanssa metsään, sillä hänet on kannettava puulta toiselle. Papan jalat olivat silloin jo menneet heikoksi, mutta metsään oli silti päästävä.”
Koskela tekee metsätöitä hakkuu- ja ajokoneella. Tuorein hankinta on risukoura.
”Hankimme sen, koska energiapuulle näyttää olevan kysyntää. Toki sillä saralla on pieni notkahdus, koska viime talvi oli varsin leuto. Luottamus on kuitenkin kova siihen, että energiapuulle riittää kysyntää tulevaisuudessa.”
Metsätöissä ovat mukana myös Koskelan pojat Henri, Konsta ja Kasperi, joilla on oma metsäyhtymä. Perheen työt keskittyvät pitkälti omiin metsiin.
”Myymme puumme UPM:lle ja Metsä Groupille. Tällä hetkellä puun hinta on varsin hyvällä tasolla, mikä on tietenkin hyvä asia.”
”Töitä riittää omissa metsissä, sillä teemme niin hoidon kuin puiden korjuun itse. Kun aikaa liikenee, teemme töitä myös muille toimeksiantajille.”
Koska puuta hakataan säännöllisesti, on uuden metsän istuttaminen tärkeää.
”Olemme tänä vuonna istuttaneet noin seitsemäntuhatta tainta, suurin osa niistä kuusen taimia ja jonkin verran männyn taimia. On tärkeää varmistaa metsän elinvoimaisuus tulevaisuutta ajatellen.”
”On ikävää huomata, etteivät kaikki panosta omaisuuteensa, mikä tietää rahan menetystä.”
Kesällä metsätyöt ovat varsin vähissä, ajankohtaista on lähinnä taimikon varhaisperkaus.
”Nyt on tosiaan varsin rauhallista. Kiireisintä aikaa ovat kevät ja syksy.”
Koskela sanoo olevansa harmissaan siitä, etteivät kaikki metsänomistajat hoida omaisuuttaan.
”Katselen liikkuessani paljon metsiä. On ikävää huomata, etteivät kaikki panosta omaisuuteensa, mikä tietää rahan menetystä.”
Koskela innostuu myös politikoimaan. Hän lähettää terveisiä ympäristöliike Elokapinalle.
”Olisi paljon hyödyllisempää, jos he menisivät mielenosoitusten sijaan raivaamaan metsiä. He voisivat myös hankkia metsiä ja suojella niitä sen sijaan, että istuvat asfaltilla.”
Koskelan perheellä on jatkuva haku uusille metsäpalstoille.
”Pyrimme hankkimaan niitä aina kun sopivia on saatavilla. Koska pojat ovat myös lähteneet alalle, on se luonteva ratkaisu.”
Koskela muistetaan myös painimolskilta. Hän saavutti neljä arvokisamitalia. Rakkain saavutus on vuoden 1988 olympiahopea. 4—0 vastustajalle päättynyt finaali kirpaisee kuitenkin lapualaista edelleen.
”Molemmat silmäkulmani olivat auki ja pää siteessä. Loukkasin välierässä myös nilkkani, sillä oli mahdoton astuakaan ilman puudutusta. On kuitenkin turha jossitella, sillä myös vastustajalla saattoi olla vammoja.”
Hän näkee tärkeänä venyttelyn niin urheilun kuin metsätöiden jälkeen.
”Yksi hyvä vinkki on nostaa jalkoja esimerkiksi penkin päälle vaikkapa puhelimessa ollessa ja tehdä venyttelyliikkeitä. Itselläni yksi tapa on venytellä suihkussa käydessäni, siitä on tullut vuosien aikana toimiva tapa.”
Koskela on huolissaan uusista painisukupolvista. Harrastajamäärät ovat laskeneet.
”Siihen on varmasti monia syitä. On selvää, että aktivoimiseen tarvitaan innostuneita vetäjiä, heitä ei ole liikaa. Tänä päivänä myös lajien välinen kilpailu on kovaa.”
Painiässä ei ole kuitenkaan testannut taitojaan metsäneläinten kanssa.
”Joku aika sitten maassa näkyivät tuoreet karhun jäljet. Lähdin suosiolla eri suuntaan”, Koskela hymyilee.
Metsätalousyrittäjä ja entinen painija Harri Koskela muistuttaa venyttelyn tärkeydestä niin urheilun kuin metsätöiden jälkeen. Kuva: Johannes TervoArtikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
