Synnytysmatka voi Lapissa olla 500 kilometriä – enää siellä ei haluta perätilasynnyttäjää helikopteriin
Tyypillinen matkan varrella synnyttänyt on uudelleensynnyttäjä, joka alkaa järjestää lapsilleen hoitajaa, kun supistukset ovat alkaneet tai vedet menneet.Tilaajalle
Pohjoisessa on Suomen pisimmät synnytysmatkat: Nuorgamin kylästä Lapin keskussairaalaan on 496 kilometriä. Kuvituskuva. Kuva: Sanne KatainenPitkät synnytysmatkat Lapissa ovat nousseet keskusteluun, kun synnytykset Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä lakkautettiin vuosi sitten.
Kemissä ja Torniossa asuvien matka synnyttämään on kasvanut 130 kilometriin.
”Meidän näkökulmasta matka ei ole valtavan pitkä, mutta siellä asuville muutos on toki ollut suuri”, sanoo naistentautien ja synnytysten ylilääkäri Katja Hämeenoja Lapin keskussairaalasta Rovaniemeltä.
Lapissa on Suomen pisimmät synnytysmatkat. Nuorgamista Lapin keskussairaalaan Rovaniemellä kertyy maanteitse 496 kilometriä.
”Tätä voisi verrata siihen, jos Oulusta lähdettäisiin Tampereelle synnyttämään”, Hämeenoja sanoo.
Vuonna 2024 Lapissa syntyi sairaalan ulkopuolella kymmenen vauvaa.
Länsi-Pohjan keskussairaalan synnytysosaston lakkauttaminen ei ole Hämeenojan mukaan vaikuttanut matkasynnytysten määriin. Sairaalan ulkopuolisten suunnittelemattomien synnytysten määrä on vaihdellut Lapissa 3–13 synnytyksen välillä vuosina 2014–2024.
Vuonna 2025 Lapissa oli marraskuun loppuun mennessä syntynyt sairaalan ulkopuolella seitsemän vauvaa. Synnytyksiä on ollut yli tuhat.
Vuonna 2024 sairaalan ulkopuolella syntyi koko vuonna kymmenen vauvaa ja synnytyksiä oli 871.
”Tätä voisi verrata siihen, jos Oulusta lähdettäisiin Tampereelle synnyttämään.”
Lapissa pitkät synnytysmatkat näkyvät Hämeenojan mukaan käynnistysten määrässä. Vuonna 2024 yhteensä 39 prosenttia synnytyksistä käynnistettiin, kymmenen vuotta sitten 29 prosenttia.
Myös keisarileikkaukset lisääntyvät. Sektioiden määrä hyppäsi koronan jälkeen 12–13 prosentista nykyiseen lähes 20 prosenttiin.
”Moni haluaa sovitun keisarileikkauksen, koska on kokenut edellisen synnytyksen liian yksinäiseksi. Korona-aikana puolisot eivät saaneet kuin piipahtaa synnytyssalissa.”
Synnytyspelko on Hämeenojan mukaan lisääntynyt kovasti. Etenkin ensisynnyttäjät pelkäävät. Taustalla on Hämeenojan mielestä neuvoloiden synnytysvalmennusten loppuminen.
”Korona-aikana ryhmämuotoiset synnytysvalmennukset siirrettiin nettiin. Läsnäolovalmennuksiin ei koskaan palattu.”
”Moni haluaa sovitun keisarileikkauksen, koska on kokenut edellisen synnytyksen liian yksinäiseksi.”
Matkasynnytyksiä pyritään ehkäisemään. Ivalon pohjoispuolelta eli yli 300 kilometrin päästä tulevien synnyttäjien kanssa keskustellaan, voisivatko he tulla lähemmäs sairaalaa lasketun ajan lähestyessä.
Kela korvaa osan majoituskustannuksista, jos sairaalan lähelle saavutaan lääkärin suosituksesta.
”Kesällä on helppo sanoa, että ota vaikka joku Airbnb tuosta kaupungilta, kun niitä on pilvin pimein tarjolla. Tähän aikaan kaikki lyhytvuokrausasunnot Rovaniemellä on joko varattu tai maksavat aivan tolkuttomasti”, kertoi Hämeenoja joulun alla.
Neljän huoneen potilashotelliin synnytystä odottavia mahtuu harvoin ainakaan pitkäksi aikaa.
”Ei ole kiva jättää vanhempia lapsia viikoksi pariksi muiden hoiviin.”
Ensisynnyttäjät ovat innokkaita tulemaan Rovaniemelle synnytystä odottamaan, mutta Hämeenojan mukaan heillä siihen on harvoin tarvetta. Ensimmäinen synnytys ei yleensä ole kovin nopea.
”Uudelleensynnyttäjät, joille ihan oikeasti olisi tärkeää tulla tänne, eivät halua lähteä kotoa, kun siellä on vanhempia lapsia. Ei ole kiva jättää niitä viikoksi pariksi muiden hoiviin.”
Tyypillinen matkan varrella synnyttänyt on uudelleensynnyttäjä, joka alkaa kotona järjestää lapsilleen hoitajaa siinä vaiheessa, kun vedet ovat menneet tai supistukset alkaneet.
”Mummua tai ukkia odotellaan tunti tai kaksi, ennen kuin päästään matkaan. Sitten tilanne onkin sellainen, että ei ehditä sairaalaan asti.”
”Meillä on muutama kätilö ja yksi lääkäri, jotka puhuvat saamea.”
Pohjoisen synnyttäjät voivat myös käydä synnyttämässä Norjan Kirkkoniemessä, jos raskaus on sujunut ongelmitta. Sinne tulee matkaa esimerkiksi Nuorgamista 159 kilometriä.
Kirkkoniemessä on synnytyslääkäri mutta ei lastenlääkäripäivystystä. Esimerkiksi raskausdiabeetikot ohjataan Norjassa Altaan. Sinne on Nuorgamista 350 kilometrin matka.
”Talviolosuhteissa Pohjois-Norjassa on hankala matkustaa, koska tiet voivat olla tukossa”, Hämeenoja muistuttaa.
Yksittäisiä synnyttäjiä käy Suomesta Norjan puolella ja tulee myös Norjasta Rovaniemelle. Esimerkiksi Norjan suomenkieliset tulevat mielellään Rovaniemelle, ja osa Suomen saamenkielisistä käy mieluummin Kirkkoniemessä.
”Siellä on mahdollisuus saada saamenkielisiä palveluja paremmin kuin meillä. Meillä on muutama kätilö ja yksi lääkäri, jotka puhuvat saamea.”
Synnyttäjää ei Lapissa mielellään siirretä helikopterilla.
Kun tilanne on päällä, kätilö voi lähteä ambulanssin kyytiin Ivalon terveyskeskuksesta tai Rovaniemeltä, jos sairaalan synnytyssalissa on rauhallinen tilanne.
Kätilö voidaan Hämeenojan mukaan hälyttää mukaan myös kotoa näissä tilanteissa.
Synnyttäjää ei mielellään siirretä helikopterilla. Lapissa on kokemusta helikopterissa tapahtuneesta perätilasynnytyksestä. Tilat kopterissa ovat ahtaat, lääkäriä ei ole, eikä helikopteria voi mennä vastaan toisin kuin ambulanssia tai henkilöautoa.
”Rovaniemelle on niin pitkä matka, kun te olette niin täällä sivussa.”
Hämeenojan mukaan kaukana pohjoisessa asuvat kyllä tietävät, että palvelut eivät ole aivan lähellä mutta nauttivat elämästään.
”Minulla oli juuri eilen potilas Sallasta. Hän naureskeli, että kun tänne periferiaan pitää tulla – Rovaniemelle on niin pitkä matka, kun te olette niin täällä sivussa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
