Saattohoidossa kyse ei ole siitä, että kaikki hoito loppuisi, vaan silloin keskitytään elämänlaadun tukemiseen ja mahdollistetaan arvokas kuolema. Kuva: Timo Villanen
Nämä kysymykset nousevat usein mieleen läheisen elämän loppuvaiheessa − asiantuntija kertoo, mistä niihin saa vastauksia
Asiantuntijan mielestä erityisesti iäkkäiden saattohoitoon liittyvä osaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa on osittain vajavaista.Tilaajalle
Omaiselle voi herätä mieleen monenlaisia kysymyksiä iäkkään läheisen hoidosta. Kuva: Kimmo HaimiKun läheisen elämän ehtoopuoli lähenee, omaisten kohtaamat ongelmat sosiaali- ja terveydenhuollossa liittyvät asiantuntijan mukaan usein epätietoisuuteen.
Vanhusasiavaltuutetun toimiston erityisasiantuntija Vilhelmiina Lehto-Niskala kertoo, että omaisille mieleen nousevat kysymykset liittyvät usein saattohoitopäätöksiin.
”Se saattaa omaisten näkökulmasta olla ehkä yllättävä päätös”, Lehto-Niskala kuvailee.
Saattohoitopäätökset pitäisi tehdä vasta sen jälkeen, kun asiasta on keskusteltu potilaan ja hänen läheistensä kanssa. Näin ei kuitenkaan läheskään aina tapahdu.
Saattohoidossa ei ole kyse siitä, että kaikki hoito loppuisi.
”Saattohoitoon kuuluu se, että silloin nimenomaan keskitytään elämänlaadun tukemiseen ja mahdollistetaan arvokas kuolema.”
Lehto-Niskala arvioi, että erityisesti iäkkäiden saattohoitoon liittyvä osaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa on osittain vajavaista.
Toinen monesti kysymyksiä herättävä teema elvyttämättä jättämispäätös eli niin sanottu DNR-päätös. Päätöstä saatetaan kuvata vain tuolla kirjainyhdistelmällä ilman, että asiaa tarkemmin avataan. DNR tulee sanoista do not resuscitate.
Elvytyskielloksikin kutsuttu päätös tarkoittaa sitä, että mikäli henkilön sydän pysähtyy, häntä ei elvytetä. Päätökseen liittyvää keskustelua ei Lehto-Niskalan arvion mukaan pystytä aina käymään rauhassa, ja se, mitä päätös tarkoittaa, voi jäädä omaisille epäselväksi.
”Kannustan rohkeasti kysymään ja sanomaan, että nyt en ymmärtänyt.”
”Se ei tarkoita sitä, että lopetettaisiin kaikki hoito”, Lehto-Niskala muistuttaa.
Monesti omaiselle voi olla vaikea pysyä kärryillä siitä, missä läheisen hoidossa mennään. Lehto-Niskala neuvoo tällöin olemaan yhteydessä omahoitajaan, jos sellainen on tavoitettavissa. Hän kuitenkin myöntää, että tietoa voi olla vaikea saada.
”Se on myös ammattilaisten vastuulla, että he huolehtivat, että omaisilla on tietoa.”
Hoitoalalla käytettävät termit voivat olla vaikeita, eivätkä ne aukea heti tavalliselle kansalaiselle. Lehto-Niskalan mielestä olisikin tärkeää, että asiat kerrotaan niin, että omainenkin ymmärtää.
”Kannustan rohkeasti kysymään ja sanomaan, että nyt en ymmärtänyt.”
Erityisasiantuntija ymmärtää, että rauhallisille keskusteluille ei välttämättä ole aikaa, jos hoitotyössä on kova kiire ja sitä tehdään vaatimattomilla resursseilla. Silti aikaa ja mahdollisuuksia pitäisi olla.
Hoitoalalla käytettävät termit voivat olla vaikeita, eivätkä ne aukea heti tavalliselle kansalaiselle. Kuva: Sanne KatainenArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
