Kyläkoulut voitaisiin pelastaa yksinkertaisella keinolla

Sitra julkaisi viime kuussa selvityksen megatrendeistä otsikolla ”Kohti uutta yhteiskuntasopimusta”. Megatrendiksi kutsutaan yleistä kehityssuuntaa, joka koostuu useasta ilmiöstä ja vaikuttaa laajasti.

Globalisoitunutta maailmaa yhdistävät samat kehityssuunnat, jotka tosin vaikuttavat eri tavoin eri kulttuureissa.

Sitra nimesi neljä megatrendiä, joista ensimmäinen on kehitys kohti pitkäikäisten yhteiskuntaa. Suomessa on kohta ikääntyneitä enemmän kuin nuoria. Me elämme esivanhempiamme pidempään ja parempikuntoisina.

Mutta kun tullaan ikään, jolloin tarvitaan toisten apua, onkin tekijöistä ja rahasta pulaa. Tekeviä ja tuottavia käsipareja syntyy tässä maassa liian vähän.

Syntyvyyden nostamista on kuitenkin vaikea ottaa yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi. Poliittiset puheet siitä ärsyttävät, ja perhetuet päätyvät kiistelyn välineiksi. Kaikki eivät syystä tai toisesta saa lapsia, vaikka tahtoisivat, ja toisilla on syitä olla tahtomatta.

Miten hoidetaan huoltosuhde, maksetaan eläkkeet tai pidetään kouluverkko väen vähetessä? Kehitys kohti pitkäikäisten yhteiskuntaa edellyttää uudenlaisen yhteisöllisyyden löytämistä.

Toisen megatrendin mukaan maailmanjärjestyksen murros testaa demokratiaa. Länsimaissa on totuttu luottamaan kansanvaltaiseen päätöksentekoon ja näkemään ihmisoikeuksien tulevan vähitellen kaikkialla tunnustetuiksi.

Viime vuosina on kuitenkin eri puolilla populistisella puheilla kylvetty epäluottamusta demokraattiseen hallintoon, ja valta liukuu kohti voimaa ja varallisuutta.

Jotain ihmisryhmää ongelmien syyksi osoittamalla voidaan kansaa kiihottaa jopa väkivaltaan. Miten vahvistamme osallisuutta ja pidämme yllä oikeudenmukaisuutta?

Kolmas megatrendi koskee ympäristökriisiä. Onko elämäntapamme sopeutettavissa luonnon kantokyvyn mukaiseksi? Kiertotalouteen oppiminen alkaa oman kulutuksen vähentämisestä ja uusiutuvan energian suosimisesta.

Neljäs megatrendi eli kehittyvä teknologia voi tässä olla avuksi. Samalla kuitenkin tekoälyn nopea yleistyminen ja sen sovellusten arkipäiväistyminen haastaa paitsi totuttuja työtapoja myös inhimillisen oppimisen malleja.

Mitä tapahtuu asioiden ja ilmiöiden ymmärtämiselle, jos tiedon omaksumiseen ei tarvitse nähdä vaivaa eikä kaikkea tietona tarjottua opita arvioimaan?

Megatrendit ovat suuria kehityslinjoja, mutta eivät niin suuria, etteikö niihin voi vaikuttaa. Ne eivät ole luonnonvoimia, joiden edessä ihminen on voimaton.

Tai ehkä ne ovat kuin luonnonvoimia, jotka sopeutuva ihminen ottaa käyttöönsä? Isotkin laivat voivat tuulen suunnasta riippumatta purjehtia satamaansa.

Maanviljelijä on riippuvainen säistä, mutta pystyy toimimaan eri olosuhteissa. Ihminen voi vaikuttaa siihen, millaisen yhteiskunnan osa hän on ja millaisessa Suomessa hän toivoo tulevien polvien elävän.