
Poliisitarkastaja Jyrki Ahon mukaan Suomessa tehtävistä asuntomurroista saadaan selvitettyä alle puolet.
”Yleisesti voidaan todeta, että asuntoihin kohdistuneista murroista selvitetään 30—40 prosenttia. Alueellisia eroja kuitenkin on”, Aho toteaa.
Vapaa-ajan asuntoihin kohdistuneista murroista huomattavasti suurempi osa jää selvittämättä.
”Vapaa-ajan asuntoja koskevista rikoksista viidestätoista reiluun kahteenkymmeneen prosenttia saadaan selvitettyä. Vapaa-ajan asuntojen osalta selvittämistä hankaloittaa ratkaisevasti se, että tapahtunut murto havaitaan usein vasta keväällä, vaikka se olisi tehty jo edellisenä syksynä”, Aho sanoo.
”Vapaa-ajan asuntojen osalta selvittämistä hankaloittaa ratkaisevasti se, että tapahtunut murto havaitaan usein vasta keväällä, vaikka se olisi tehty jo edellisenä syksynä.” Jyrki Aho
Asuntomurtoja tekevät Ahon mukaan sekä niin sanotut päivittäisrikolliset että ammattimaiset tahot.
”Tekotavoista voidaan usein päätellä tekijöistä jotain. Eli miten teko on tehty, miten asunnoissa on toimittu sekä mitä on anastettu. Puhutaan päivittäisrikollisista, eli usein päihdeongelmaisista tekijöistä, jotka tekevät murtoja omaisuuden saamiseksi. Omaisuutta sitten myydään päihteiden hankkimiseksi”, Aho kertoo.
Asuntomurtoja tehtailevat lisäksi ammattimaiset tekijät, jotka usein iskevät useampaan kohteeseen sarjana.
”Rikosten selvitysprosenteista voi tehdä johtopäätöksen, että välillä poliisi on selvittänyt useampien tekojen sarjan. Sarjamurroissa kyse on useasti Suomeen rikoksentekotarkoituksessa saapuneista henkilöistä. Näitä ammattilaisia, eli useampaan tekoon syyllistyneitä, löytyy myös Suomen kansalaisista.”
Vuoden 2023 osalta reilu 25 prosenttia selvitetyistä asuntomurroista on kirjattu ulkomaalaisille tekijöille. Vapaa-ajan asuntoihin tehdyistä murroista 10 prosenttia on kirjattu ulkomaisten tekemiksi.
Asuntomurrot Suomessa ovat olleet viime vuosina vähenemään päin, käy ilmi poliisin tilastoista.
Poliisin tutkimia asuntoon luvatta tunkeutumisia oli esimerkiksi Helsingissä 392 kappaletta vuonna 2015 ja 202 vuonna 2022.
Kaakkois-Suomessa poliisin tutkimia tapauksia oli vuonna 2015 yhteensä 171 ja viime vuonna enää 72.
Samalla aikajänteellä tutkittavat tapaukset ovat vähentyneet kautta linjan myös muualla maassa.
”Luvut kertovat poliisille ilmoitetuista ja poliisin kirjaamista asuntomurtojen määristä, eli kyllä niitä tutkitaan laajasti. Trendi on ollut laskeva viimeisen 10 vuoden aikana. Koronan aikana rajat ylittävä rikollisuus väheni selkeästi, millä oli positiivinen vaikutus muun muassa asuntomurtojen osalta”, Aho sanoo.
”Ilmeistä on, että ihmiset ovat kiinnittäneet asiaan myös paremmin huomiota eli miten estää murtoja. Ennalta estävät toimet vaikeuttavat rikollisten toimintaa.”
”Ovet tulee pitää lukittuina eikä vara-avaimia saa pitää helposti löydettävissä. Luuta pitämässä ovea kiinni ei ole nykyaikaa!” Jyrki Aho
Poliisitarkastaja Aho ohjeistaa huolehtimaan asuntojen murtosuojauksesta.
”Ovet tulee pitää lukittuina eikä vara-avaimia saa pitää helposti löydettävissä. Luuta pitämässä ovea kiinni ei ole nykyaikaa!”
Myös ulkopuoliset liikkujat ja oviin koputtelijat tulee huomioida.
”Voidaan kysyä, että keitä he ovat ja millä asioilla liikkuvat. Asioita ja tuntomerkkejä kannattaa kirjata itselle ylös siltä varalta, jos myöhemmin selviää, että rikollisuutta on lähistöllä tapahtunut.”
Ahon mukaan erilaiset yhteydenpitoryhmät naapuristossa ovat hyvä keino ilmoittaa huomioista.
”Huomioista pitää ilmoittaa myös poliisille. Kiiretilanteissa soitetaan 112.”
Jos asuntoon kuitenkin murtaudutaan, ei tapahtumapaikkaa saa sotkea omilla toimilla.
”Poliisi suorittaa mahdollisuuksien mukaan teknistä tutkintaa, jonka avulla rikoksia selviää.”