

Huonekasvien mullanvaihto tuo viherpeukalon eteen koko joukon vaihtoehtoja. Vielä viitisen vuotta sitten askareeseen riitti yksi multapussi ja hieman kevytsoraa. Nyt ruukkujen täytteeksi on tarjolla koko joukko erilaisia aineksia.
Kaupoista löytyy muun muassa viherkasvi- ja kukkamultaa, kaktusmultaa, orkideamultaa, viherkasvisoraa, kookosta, rahkasammalta, biohiiltä ja matokakkaa.
Verkkokaupoista on mahdollista tilata jopa artesaanikasvualustoja, joiden ominaisuudet on räätälöity juuri omien lempikasvien tarpeita ajatellen. Niinpä saatavilla on esimerkiksi peikonlehtimultaa ja viirivehkamultaa.


Uudet tuulet osoittavat, että huonekasviharrastajat haluavat nähdä kasvien viihtyvyyden eteen myös vaivaa. Kasveja ja juuria hemmotellaan, jotta ne kasvaisivat mahdollisimman kauniiksi, lehteviksi ja kukkiviksi.
Erikoismultien sekä kookos- ja sammalpussien keskelle kätkeytyykin into ja ilo uudesta kasvusta, entistä paremmista onnistumisen mahdollisuuksista. Ala kehittyy ja harrastajien taidot monipuolistuvat.

Huonekasvien keväisessä huollossa pärjää toki edelleen myös vanhoilla opeilla, ovathan jo isoäidit onnistuneet kasvattamaan ikkunalaudoillaan komeita, koko lasiruudun peittäviä pelargoneja ja hienohelmoja.
Uusista tarjolla olevista maanparannusaineista saattaa kuitenkin olla hyötyä esimerkiksi haastavina pidettyjen kasvien hoidossa. Samalla myös heikomman viherpeukalon on nykyisin helpompi saada kasvinsa viihtymään ja säilymään hengissä.
Esimerkiksi savirouhe ja biohiili varastoivat kasvualustaan kosteutta, jolloin kasvi ei reagoi yhtä herkästi kastelun unohduksiin. Kevytsora, perliitti ja sammal puolestaan auttavat yli-innokasta kastelijaa.
Niiden myötä multa ruukussa säilyy läpäisevänä ja ilmavana, vaikka ruukkuun välillä lorahtaisi liikaakin vettä. Ilmavuuden lisäämiseen voi toki käyttää myös hiekkaa, jota mullan joukkoon on sekoitettu iät ajat.


Jos artesaanimultaa haluaa rakentaa kotoisin keinoin, onnistuu erilaisten ainesten kerääminen myös omalta pihalta ja kotimetsästä. Talvikaudella se saattaa toki olla vaikeaa maan ollessa jäässä.
Aiemmin pihalta tuodut maanparannusaineet neuvottiin kuumentamaan uunissa, jotta niiden mukana ei kulkeutuisi taudinaiheuttajia, pikkueläimiä ja rikkakasvien siemeniä. Nykyisin nähdään, että kuumennus on usein turhaa ja tuhoaa myös ainesten sisältämiä hyötymikrobeja.