Suomalaisessa klassikkotapahtumassa saattaa nähdä kilpailijan pissimässä puun juureen

Jukola on maailman isoin viestijuoksutapahtuma. Nykyään tapahtuma on jo niin suuri, että onnistuneen Venlojen ja Jukolan viestin järjestäminen vaatii vähintään kolmen vuoden valmistelun ja yleensä enemmänkin. Rahaa tarvitaan satojatuhansia ja talkoolaisiakin ainakin tuhat. Kotkassa talkoolaisia oli noin 1400.

Jukolan viesti perustuu tarinaan Aleksis Kiven klassikkoromaaniin Seitsemän veljestä. Kisassa on seitsemän osuutta kuten veljeksiäkin oli kirjassa. Romaanissa Jukolan veljekset pakenivat yhteiskunnan ja koulunkäynnin velvoitteita Impivaaran metsään. Osuudet suunnistetaan osin yötä vasten kun kisa aloitetaan kello 23 illalla.

Suhde metsään on vahva monella suomalaisella. Tapahtuma ammentaa voimaa suomalaisesta metsästä, joka on tarjonnut suomalaisille turvaa ja elantoa, mutta myös esimerkiksi sotaa historiamme aikana.

Tapahtuma pohjautuu kuitenkin vahvasti yhteisöllisyyteen. Urheilullisten maailmanhuippujen lisäksi tarvitaan paljon väkeä, talkoohenkeä, harrastajia ja yleisöä, että tapahtumasta saadaan ikimuistoinen.

Harvassa lajissa huiput ja perustallaajat kilpailevat samaan aikaan samalla radalla. Ehkä se Jukolan hienous piileekin juuri siinä.

Metsässä vilisee ensimmäisellä osuudella liki pari tuhatta otsalamppua. Kuva: Tomi Hänninen

Järjestäminen vaatii talkoolaisten lisäksi myös erikoisosaajia hoitamaan sähköjä, tietotekniikkaa sekä ensiapua. Taustalle tarvitaan Kaukametsäläisten ja Suunnistusliiton myöntämä kilpailuoikeus, satoja maanomistajasopimuksia sekä viranomaisten luvat yleisötilaisuudesta ympäristö- ja pelastussuunnitelmiin.

Urheilullinen ydin vaatii vuosia kestävän kartoitustyön, ratamestarien suunnittelemat radat, sähköisen Emit-ajanoton, GPS-seurannan sekä toimivat verkot medialle ja tulospalvelulle.

Ison työn vaatii myö sähkö- ja vesiverkot generaattoreineen, bajamajat, kenttäsaunat sekä massiiviset telttarakenteet ravintoloille ja kisatoimistolle. Lopuksi tarvitaan majoitus- ja parkkialueet, vuorokauden ympäri toimiva suurtalouskeittiö kymmenille tuhansille vieraille sekä tv- ja radiotuotanto.

Kilpailun pääsihteeri Pauli Mäkelä kertoi Ylelle Jukolan olevan onnistunut: ”Kilpailijoilta on tullut pelkästään ylistävää palautetta niin maastoista kuin radastakin.”

Yöllä suunnistaminen luo omat haasteensa kilpailijoille. Kuva: Tomi Hänninen

Vaikka Jukola tämän vuoden osalta jo pari viikkoa sitten juostiinkin, löytyy Yle Areenasta paljon vanhoja kisoja, joita voi kesäloman kuluksi katsoa. Jälkikäteen katsomisessa on myös se etu, että lähetystä voi kelailla jos ei koko 8-tuntista kilpailua jaksa katsella. Monet toki katsovat joka vuosi suorana koko kilpailun.

Urheilua ei tarvitse kuitenkaan aina katsoa suorana ja vanhat kisat yleensä herättävät pienen nostalgiakärpäsen.

Maallikolle kisan seuraaminen voi olla yllättävänkin mielenkiintoista. GPS-seuranta näyttää, kuinka maailman parhaat tekevät reittivalintoja. Joskus kuvassa on ollut harrastaja pissaamassa männyn juureen. Kaikkea tältä väliltä pitää Jukolan yö sisällään.

Pelkästään lähdön katsominen saa monelle kylmät väreet aikaan ja kisan seuraamien ei vaadi urheilutietämystä. Jukola on kulttuurin ja urheilun yhteislaulu, josta löytyy varmasti jokaiselle jotakin.