Satu Särkijärvi kiinnostui vaatteista teini-iässä. Hänen tweedtakeissaan on vaikutteita 1950-luvun takeista, joita hän löysi mummilan varastosta. Hän myy tuotteitaan messuilla, verkkokaupassa ja työhuoneella. Kuva: Jaana KankaanpääSatu Särkijärven mökki on VR:n entinen asemarakennus, jonka siirto keskelle Nunnasen erämaata kesti kolme viikkoa
Tweedvaatteita suunnitteleva Satu Särkijärvi viettää lomia Lapissa sukumökillä, jolla on poikkeuksellinen menneisyys.TilaajallePunaista hirsimökkiä ympäröi laakea tunturimaisema, jossa on isoja suoalueita. Mökin vieressä virtaa kapea, kirkasvetinen Välijoki.
Lapsena Satu Särkijärvi ja hänen kolme sisarustaan uivat joessa kesäisin jatkuvasti, vaikka vesi oli kirpaisevan viileää.
”Joskus oli tosi kuumiakin kesiä. Silloin jokeen oli kiva pulahtaa”, Särkijärvi muistaa.
Hän ajoi oman kolmihenkisen perheensä kanssa Helsingistä Nunnasen kylään Enontekiölle viimeksi kesäkuun loppupuolella. Uimisen hän jätti väliin, mutta muuten Pikkuniityn mökillä vietettiin kesää kuten aina ennenkin: lämmitettiin saunaa, kalastettiin, paistettiin makkaraa ja lettuja.
Enontekiön Nunnasen kylässä sijaitsevassa mökissä Satu Särkijärvi on lomaillut lapsesta asti. Vanhemmat ovat usein mökillä yhtä aikaa. Paikka on edelleen tärkeä myös Satun kolmelle sisarukselle. Kuva: Jouko KärkiNunnasen kylä on havupuurajan yläpuolella. Norjan rajalle on linnuntietä 30 kilometriä.
Erämaamökin sähkö tulee aggregaatista, pesuvesi otetaan joesta ja juomavesi haetaan kylältä.
Pihassa koivut ovat kasvaneet korkeammiksi kuin muualla ympäristössä. Maa on kuivunut, kun paikalle on tuotu hiekkaa perustuksia rakennettaessa.
Särkijärven vanhemmat siirsivät VR:n entisen asemarakennuksen Nunnaseen vuonna 1985 Koskenkylältä Kemin ja Rovaniemen väliltä. Se koottiin uudelle paikalle hirsi kerrallaan.
”Jotkut ovat kutsuneet mökkiä Jäämeren asemaksi”, Särkijärvi kertoo.
Sisällä talon menneisyydestä muistuttaa lippuluukun aukko keittiössä. Nykyään siinä on ikkuna.
Särkijärven vanhemmat siirsivät VR:n entisen asemarakennuksen Nunnaseen vuonna 1985 Koskenkylältä Kemin ja Rovaniemen väliltä.
Satu Särkijärven isä Paavo on kotoisin Muoniosta ja äiti Anja Enontekiöltä. Perheen koti oli Muoniossa, jossa vanhemmat asuvat edelleen.
Äidillä oli Nunnasessa pieni perintötilkku, johon vanhemmat alkoivat miettiä mökkiä.
Lehdessä oli ilmoitus myytävästä asemasta, joka oli ollut tyhjillään vuosia. Sitä myi mies, joka oli jo tehnyt itselleen mökin toisesta asemarakennuksesta.
”Hän oli pienentänyt rakennusta ja vinkkasi vanhemmilleni, että älkää te vain pienentäkö. Sataneliöinen pohja säilyikin ennallaan. Huoneita vain muokattiin asumiskäyttöön”, Särkijärvi muistelee.
Hän oli 10-vuotias, eikä ollut mukana noin kolme viikkoa kestäneessä siirto-operaatiossa, mutta 7-vuotias pikkuveli oli. Tämä oli hyvin tyytyväinen, kun sai koulusta vapaata.
Mökki oli alun perin VR:n asemarakennus, joka siirrettiin erämaahan Kemin ja Rovaniemen väliltä 1980-luvulla. Siinä oli lautavuoraus, mutta hirret haluttiin jättää näkyviin ulkona ja sisällä. Ikkunat ja ovet ovat alkuperäisiä. Kuva: Satu SärkijärviSeuraavana kesänä isä höyläsi hirret ja teki pohjatyöt. Perhe asui asuntovaunussa mökin kokoamisen ja sisustamisen ajan. Siinä vierähti pari vuotta.
1940-luvun rakennuksessa oli alun perin lautavuoraus, mutta hirret haluttiin jättää näkyviin niin sisällä kuin ulkona. Kaikki ikkunat ja ovet ovat alkuperäisiä. Lattiat tehtiin lankuista ja takka vuolukivestä.
Takkahuoneen ja keittiön lisäksi mökissä on muutama pieni makuuhuone ja yhteen huoneeseen rakennettu sauna.
Vasemmalla näkyvä ikkuna oli ennen aseman lippuluukku. Satu Särkijärven isä Paavo on muurannut takan. Tenho-kissa on saanut nimensä nuohoojalta tuhkanharmaan värityksen takia. Satu antoi saman nimen myös yritykselleen. ”Se tarkoittaa lumoa ja vetovoimaa – juuri sitä, mitä toivon tuotteideni välittävän.” Kuva: Satu SärkijärviBiokäymälä on ulkona. Pesuvedet lasketaan saunasta ja keittiöstä suodattimen läpi maahan.
”Mökkimeiningissä on oma askartelunsa ja viehätyksensä”, Särkijärvi sanoo.
”Mökkimeiningissä on oma askartelunsa ja viehätyksensä.”
Mökin sisustuksessa aika on pysähtynyt sisarusten lapsuuteen. Huoneissa on äidin kutomia mattoja ja tekstiilejä. Osa huonekaluista on isän sedältä perittyjä ja äidin kunnostamia.
”Seinillä on minun ja isosiskoni maalaamia tauluja. Olimme usein taidekursseilla ja leireillä kesäisin. Siskoni Sirpa on nykyään ammattitaiteilija”, Särkijärvi kertoo.
Hänestä itsestään tuli käsityöläinen ja yrittäjä. Ammatinvalinta oli selvä jo lapsena, kun hän väkersi vaatteita barbeille ompelemalla ja neulomalla – tai kutomalla, kuten Lapissa sanotaan.
”Mummi opetti kantapään teon. Hän väänsi pieniä barbin sukkia isoilla käsillään”, Särkijärvi nauraa.
Satu Särkijärvi asuu perheineen Helsingin kantakaupungissa, jossa hänellä on myös työhuone. Siellä hän suunnittelee ajattomia tweedvaatteita ja ompelee itsekin pieniä tuotteita, kuten tweedlaukkuja, -korvaläppiä ja -rusetteja sekä T-paitoja. Kuva: Jaana KankaanpääHänen yrityksensä on erikoistunut tweedvaatteisiin ja LP-levyille tarkoitettuihin puisiin kaappeihin.
Vaatteet tehdään Espoon Olarissa pienessä ompelimossa irlantilaisesta tweedistä. Puutuotteilla on tekijä Pohjanmaalla, ja myös veli Sami Särkijärvi tekee niitä puualan yrityksessään Muoniossa.
Tweedillä on selkeä yhteys omaan lapsuuteen ja nuoruuteen.
”Suunnittelemani takit ovat kuin aikamatka 1950-luvulle. Muistan alkaneeni kiinnittää pukeutumiseen huomiota teini-ikäisenä. Löysin mummilan varastosta vanhoja takkeja ja huomasin niiden hyvän villakankaan. Se jäi taka-alalle kolkuttelemaan.”
Särkijärven tekemillä vaatteilla on selkeä yhteys hänen lapsuuteensa. Kuva: Jaana KankaanpääLapissa verka oli vähän tweediä vastaava paksu ja kestävä kangas, joka oli pohjana myös saamelaispuvuissa.
”Äiti teki meille lapsille saamelaisia perinnevaatteita. Meissä on sen verran saamelaisverta, että niitä voi hyvällä omallatunnolla laittaa päälle.”
Lapin maisemista, perinteistä ja lapsuusmuistoista tulee muitakin vaikutteita Särkijärven töihin.
”Aidot luonnonmateriaalit, käsityön arvostus, hidas ajattelu, kestävyys ja ajattomuus”, hän luettelee suunnittelunsa perusteita, jotka ovat nousussa etenkin nuorten keskuudessa.
Särkijärvi arvostaa perinteisiä kädentaitoja. Kuva: Jaana Kankaanpää”Slow fashion, hidas muoti, lähtee koko ajan enemmän laukalle sosiaalisessa mediassa.”
Myös Lapin lumo kiehtoo yhä useampia ihmisiä.
Nunnasen erämaassa ei enää ole yhtä rauhallista kuin vuosikymmeniä sitten, vaikka lähimmät naapurit ovat yli kilometrin päässä. Kun luonnossa kyykistyy tarpeilleen, kannattaa katsoa, ettei joukko turisteja ole juuri vaeltamassa ohi.
Lapsena Särkijärvi oli mökillä talvisinkin. Nykyään vanhemmat eivät enää jaksa raivata tietä lumen alta perille asti. Mökkikausi alkaa pääsiäisen tienoilla, kun on kantohanget ja aurinko kilottaa niin, ettei hiihtäessä tarvitse edes takkia.
Syksyllä mökkeily jatkuu lumentuloon asti. Marjastus, metsästys ja kalastus ovat suvulle tärkeitä harrastuksia.
Mökin sisällä aika on pysähtynyt Satu Särkijärven lapsuuteen. Hänen äitinsä Anja on kutonut matot ja seinävaatteet. Vanhoja perinteisiä tekstiilejä on tuonut myös tuttava Helsingistä. Kuva: Satu SärkijärviSisarukset perheineen eivät mahdu mökille yhtä aikaa, mutta kaikki käyvät siellä mielellään aina kun ehtivät. Vuoroja ei tarvitse erikseen jakaa, vaan tilaa löytyy sopuisasti.
Pikkuniitty on tarkoitus pitää yhteiskäytössä, kun vanhemmat eivät enää jaksa huolehtia siitä.
Vaikka mökki on joskus voinut tuntua työleiriltä ja ajomatka Helsingistä sinne kestää yli 12 tuntia, mikään ei katkaise arkea paremmin kuin erämaan rauha.
”Mökillä vietän aikaa luonnossa liikkuen ja askareiden parissa”, Särkijärvi sanoo.
Satu Särkijärvi on kulkenut pitkän matkan pohjoisesta Helsinkiin. Kuva: Jaana KankaanpääSatu Särkijärvi
Vaatesuunnittelija, tekstiilialan yrittäjä.
Kotoisin Muoniosta Lapista, asuu nykyään Helsingissä.
Perusti oman Tenho Tweed and Wood -yrityksensä kymmenen vuotta sitten.
Taiteen maisteri Lapin yliopistosta, pääaineena tekstiilitaide.
Käynyt myös Kuopion muotoiluinstituutin sekä Wetterhoffin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen.
Työskenteli valmistuttuaan aluksi tuotesuunnittelussa Finlaysonilla.
Perheeseen kuuluu mies ja 14-vuotias poika.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
