
Arto Korpela toivottaa vieraat tervetulleeksi hulppeaan yli 500-neliöiseen kotiinsa Kokemäellä. 67-vuotias solakka yrittäjä pitää kunnostaan hyvää huolta ja ottaa kahvin kanssa vain pienen palan rahkapullaa.
”Pelaan edelleen tennistä kerran viikossa ja pyrin tekemään juoksulenkin kaksi kolme kertaa viikossa. Olen parhaimmillaan juossut Cooperin testissä 3 700 metriä, mutta nykyään en saisi ihan kolmea tonnia täyteen”, hän arvioi.
Korpelasta piti tulla alun perin tuomari, mutta isän traaginen kuolema katkaisi siivet nuoruuden haaveelta. Arto joutui esikoispoikana ottamaan maatalouden koneurakointiyrityksen vastuulleen 19-vuotiaana, jotta perhe saisi leipää pöytään.
”Isäni ylitti traktorilla ja kalkinlevitysvaunulla Kokemäenjoen jäätä, kun jää yllättäen petti alta. Sain armeijaan Säkylään tiedon, että isä on hukkunut. Ajaessani lomalle Kokemäelle ajattelin, että kyseessä on väärinkäsitys. Kun tulin kotiin, kaikki itkivät pöydän ääressä”, hän muistelee.
Korpela pääsi lukemaan Rovaniemelle lakia ja Tampereen yliopistoon historiaa, mutta täysipainoisesta opiskelusta ei tullut mitään.
”Kokemäellä pyöri pahansuopaisia huhuja, että olen muka tehnyt rahaa huumeita myymällä.”

Arto Korpelasta tuli yrittäjä pakon edessä, mutta nuori mies huomasi nopeasti pärjäävänsä. Hän perusti 1980-luvun alussa Kokemäelle maansiirtoliikkeen, jossa oli parhaimmillaan 15 miestä hommissa.
Samaan aikaan Korpela pani pystyyn myös siivousfirman. Yritys hoiti esimerkiksi markettien siivouksia.
”Maansiirtoliikkeessä oli vanhaa kalustoa, joka ei lähtenyt käyntiin talvipakkasella. Sain vikasoittoja aamuyöllä neljän aikaa ja siivoushommistakin tuli valituksia. Se rupesi rassaamaan psyykettä ja halusin helpomman bisneksen”, hän sanoo.
Vuonna 1986 Suomi eli vahvaa nousukautta ja ihmisillä oli varaa kuluttaa. Korpela iski kultasuoneen, kun hän keksi tuoda Itä-Aasiasta viihde-elektroniikkaa, kuten korvalappustereoita, autostereoita, c-kasetteja ja VHS-nauhureita.
Artosta tuli miljonääri. Nyt 40 vuotta myöhemmin hän myöntää, että äkkirikastuminen sekoitti pään.
”Nuori poika oli tottunut niukkuuteen ja sitten yhtäkkiä rahaa tulee sisään. Autot täytyi olla Rolls-Royceja ja niitäkin mielellään kaksin kappalein. Yöelämässä tuli vastaan monenlaisia siipeilijöitä ja tarjosin tuoppeja aika reippaasti”, Korpela sanoo.
Hän jakeli hövelisti rahaa ja takasi lainoja ihmisille, jotka eivät olleet todellisia ystäviä. Koulussa myös Arton lapset saivat kärsiä isän rikastumisesta.
”Kokemäellä pyöri pahansuopaisia huhuja, että olen tehnyt rahaa huumeita myymällä”, Korpela kuvailee.

1990-luvun lama supisti viihde-elektroniikan kysyntää, ja viimeistään EU-jäsenyys kiintiöineen ja suojatulleineen ajoi pienen maahantuojan ahtaalle.
Artolla oli silloin 100 hehtaaria peltoa, mutta maataloudenkin tulevaisuus näytti epävarmalta. Vuonna 1995 Korpela keksi uuden liikeidean.
Hän alkoi valmistaa Kokemäellä wc- ja talouspaperia. Jellona-tuotemerkki sai nimensä täytetyn leijonan mukaan, joka vartioi edelleen Korpelan kodin yläkertaa.
Paperitehtaan alkuaikoina Suomi oli vielä pullollaan erilaisia halpamyymälöitä, joihin Korpela Paperin tuotteet pääsivät myyntiin. Millenniumilla pienen yrityksen asema vaikeutui Nokian ja Serlan hallitsemilla paperimarkkinoilla.
2000-luvun alkupuolella Arto Korpela aloitti pioneerina vessa- ja talouspapereiden kotiinkuljetuspalvelun. Hän sai persoonallisilla tempauksillaan paljon julkisuutta ja uusia asiakkaita yritykselleen.
”Järjestin esimerkiksi wc-paperirullanheiton MM-kisat, ja voittotulos oli muistaakseni 28 metriä. Paikalla heittämässä olivat Lasse Virén ja keihäänheiton maailmanmestari Kimmo Kinnunen.”
Vaatetusompelun opiskelijat puolestaan valmistivat wc-paperista iltapukuja. Ammattimannekiinit esittelivät pukuja erillisessä juhlassa, jossa parhaan asun valitsivat Jorma Uotinen,Virén ja Anne Pohtamo.

”Sain armeijaan Säkylään tiedon, että isä on hukkunut. Ajaessani lomalle Kokemäelle ajattelin vielä, että kyseessä on väärinkäsitys.”
Tunnetuin Korpelan mainostemppu oli vessapaperista valmistetun Kheopsin pyramidin kasaaminen mittakaavassa 1:10 Kokemäen torialueelle.
14 metriä korkean pyramidin päällystämiseen tarvittiin peräti 150 000 rullaa vessapaperia, ja sen kokoaminen kesti kuukauden päivät. Yleisölle rakennelma oli avoinna yhtenä päivänä.
Pyramidi purettiin ja vessapaperi meni alkuperäiseen käyttötarkoitukseen suurimmaksi osaksi.
”Pyramidiin upposi ainakin 100 000 euroa, mutta pitkällä aikajänteellä se kannatti”, Korpela tuumii.
Nykyään kaksi kolmasosaa Korpela Papers Ky:n liikevaihdosta tulee yrityksiltä ja loput kotitalouksilta. Yhtiö toimittaa wc- ja talouspaperia erityisesti yrityksille, joissa on kymmenestä sataan työntekijää.
Ruoan kotiinkuljetus on arkipäivää varsinkin suurissa kaupungeissa, mutta Arto Korpela kokeili liikeideaa jo 2010-luvun alussa paljon ennen Woltia.
”Ihmiset tilasivat ruokaostokset marketeista ja me kuljetimme kauppakassit kotiin. Olimme vähän liian aikaisin liikkeellä, ja kokeilu ei lähtenyt lentoon.”
Arto Korpela on kokenut elämässään myös vaikeita vaiheita. 2011 tapahtunut avioero vaimosta otti koville ja pikavippibisnekseen lähteminen epäonnistui.
2010-luvulla Arto sairastui vaikeaan masennukseen, kun yli 30 vuoden elämänkumppanuus oli päättymässä, ja hän pelkäsi menettävänsä koko omaisuutensa.
”Masennus on pirullinen sairaus, kun ei saa nukuttua, ei ole ruokahalua, laihtuu, eikä mikään kiinnosta. Vakavassa masennustilassa lähes jokainen ihminen miettii itsemurhaa. Tuntuu kuin olisi tulipalo sisällä, jota ei saa millään sammutettua.”
Korpelan mukaan kuka tahansa voi sairastua masennukseen, jos kuorma kasvaa liian suureksi.
”Minä olisin voinut selvitä masennuksesta helpommalla, jos olisin saanut aikaisemmin riittävän määrän unilääkettä ja rauhoittavia lääkkeitä. Hoitohenkilökunta jarruttelee vähän liikaa niiden antamista.”
Arto pääsi hoitoon ja työkyky palautui vähitellen. 2015 alkanut ja 10 vuotta kestänyt parisuhde helsinkiläisprofessoriin toi viimeistään elämänilon takaisin.
Arto Korpela rakennutti vuonna 2000 Kokemäelle linnamaisen kodin, jossa on järjestetty monia hurjia juhlia. Vieraita lennätettiin paikalle helikopterilla ja Arton julkkiskaverit Tapani Kansasta Dannyyn ja Jukka Puotilaan vastasivat viihdytyksestä.
”Minulla on muutama sydänystävä, ja Tapani Kansasta tuli sellainen. Hänen menetyksensä oli kova paikka ja pidin puheen Tapanin hautajaisissa. Tapani ei viihtynyt isoissa porukoissa, mutta kahdestaan me juttelimme kaikkea maan ja taivaan väliltä.”
Korpela on suunnitellut modernismia ja klassismia yhdistävän kodin itse arkkitehdin avustuksella. Kaksikerroksinen talo sisältää 14 huonetta, joten lämmitettävää tilaa on yli 500 neliötä. Lisäksi hän pitää pihan uima-altaan veden lämpötilan 30 asteessa.
Isäntä arvioi, että kiinteistön ylläpitoon ja remontointiin kuluu noin 2 000 euroa kuukaudessa.
Arto on valmis luopumaan talosta, ja hän aikoo myös saattaa paperitehtaan myyntikuntoon muutaman vuoden sisällä. Korpelalla on kaksi aikuista lasta, mutta he eivät ole jatkamassa yritystoimintaa.
”Todennäköisesti en asu vanhuuttani Kokemäellä, koska mikään ei pidättele minua paikkakunnalla. Kiinteistöjen hinnat ovat täällä maaseudulla niin alhaisia, että en kehtaa sanoa.”

Paperitehdas Korpela Paper on kokemäkeläinen perheyritys. Perustettu vuonna 1995
Oman kuljetuspalvelun ilmaiset suoratoimitukset aloitettiin vuonna 2003.
Valmistaa puhtaasta suomalaisesta sellusta vessapaperia, puhdistusliinoja, superpyyhkeitä, taitettuja palapyyhkeitä ja vetopyyhkeitä.
Vessapapereita saa nykyään kotiin myös kartonkipakkauksessa. Tämä on tapa vähentää muovijätettä.
Työllistää tällä hetkellä kaikkiaan viisi työntekijää.
Korpela katsoo olohuoneen ikkunasta vuokrapelloilleen. Hän lopetti maanviljelyn 2019, kun takana oli kaksi peräkkäistä tappiollista vuotta.
”Myin ensimmäisen viljaeräni kauraa vuonna 1979 ja viimeisen erän vuonna 2019. Kaurasta maksettiin paradoksaalisesti suurin piirtein sama kilohinta, mutta kaikki muut kustannukset ovat nousseet 40 vuodessa moninkertaisiksi.”
Korpela on toiminut yrittäjänä kohta 50 vuotta. Pankkien rahoituspolitiikka on muuttunut niin tiukaksi, että nykyisillä ehdoilla Arto ei olisi saanut lainaa yritystensä perustamiseen.
”Aloittaville yrityksille pitäisi tarjota muutakin mahdollisuutta kuin bisnesenkelit. Vielä 2000-luvun alussa rahoituksen saaminen oli suhteellisen helppoa, ja Kokemäellä oli hyvin toimiva oma osuuspankki.”
Nyt Arto Korpela on tyytyväinen vapaa mies.
”Minä elän uutta nuoruutta ja olen tutustunut moniin naisiin. Jos löydän hyvän elämänkumppanin, se saattaa ratkaista, mihin päin lähden Kokemäeltä.”
Syntynyt Kokemäellä vuonna 1959.
Harjoitti peltoviljelyä kotitilallaan 1979– 2019.
Toiminut yrittäjänä monella eri alalla lähes 50 vuotta.
Perheeseen kuuluu kaksi aikuista lasta ja kaksi lastenlasta.
Harrastaa tennistä, juoksemista, kuntosalia ja lukemista. Kiinnostunut erityisesti historiasta.