• Kaarina Maununtytär saa kuolemansa jälkeisen ”lääkärintarkastuksen”

    Kuningatar Kaarina Maununtyttären arkku Turun tuomiokirkossa avataan tutkimuksia varten.
    Kaarina Maununtyttären jäännösten tutkimuksia johtaa museokeskus Vapriikin tutkija, dosentti Ulla Nordfors.
    Kaarina Maununtyttären jäännösten tutkimuksia johtaa museokeskus Vapriikin tutkija, dosentti Ulla Nordfors.  Kuva: Saarni Säilynoja
    Koti|Historia ja perinne
    5.2.202620:00
    Mari Ikonen

    Ruotsin kuningattaren Kaarina Maununtyttären (1550–1612) arkku tutkitaan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1867. Harvinaisen mahdollisuuden tutkimuksen toteuttamiseen tarjoaa Turun tuomiokirkon peruskorjaus.

    Modernit bioarkeologiset menetelmät antavat tietoa esimerkiksi Kaarinan lapsuusajan ravitsemuksesta, hänen ulkonäöstään ja taustastaan.

    ”Tavoitteemme on täydentää historiallista kuvaa Kaarina Maununtyttärestä”, sanoo tutkimusta johtava dosentti Ulla Nordfors.

    Vainajan jäännöksiä käsitellään kunnioittavasti, ja niihin kajotaan vain siltä osin kuin tutkimus edellyttää.

    ”Tutkimusta voikin verrata lääkärintarkastukseen”, Nordfors sanoo.

    Ainoan Suomen puolelle haudatun Ruotsin kuninkaallisen hautapaikka on kysytyin Turun tuomiokirkon nähtävyyksistä. Haudalle tuodaan edelleen kukkia.

    Tutkimus toteutetaan kirkossa Kaarinan sarkofagin äärellä Tampereen museokeskus Vapriikin ja Turun yliopiston yhteistyönä.

    Lisää aiheesta
    • ”Eräs lapsuuteni jouluaatto Turussa vuonna 1880”, Hemming Helin kirjoitti joulumuistonsa 1930-luvulla.

      Yhteiskunta | Pennejä taivaasta

    • Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkon rakennuspaikasta elää legenda, jonka mukaan kuoleva piispa Henrik halusi hautakirkkonsa paikalle, johon hänen ruumistaan kuljettavat härkävankkurit pysähtyisivät.

      Historia ja perinne | Ikivanhoja esineitä, aarteita ja tarinoita – maamme vanhimmat rakennukset säilövät historiaa

      Tilaajalle

    • Jylhä tuomiokirkko muistuttaa suhteestamme maailmaan ja Jumalaan

    Artikkelin aiheet
    Kaarina Maununtytär
    Turun tuomiokirkko
    bioarkeologia
    arkeologinen tutkimus
    historiallinen hahmo
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 2

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 7

      Eläimet ja kasvit | Video: Eeva-vasikka lähti kaupungille ja meni Hankkijan liukuovista sisään kuin olisi käyttänyt niitä aina

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää