Presidentillistä menoa

Sanotaan, että suomalaiset ovat urheiluhullua kansaa. Mutta miten on maamme korkeimpien johtajien laita?

MT kävi läpi miten Suomen tasavallan presidentit ovat historian saatossa urheilleet ja mitkä ovat olleet heidän kovimmat urheilusaavutuksensa. Vastaus löytyi myös sille, kuka presidenteistä veisi hiihtokilpailun voiton.

Urheilumuseo Tahdon sisältöpäällikkö Matti Hintikan mukaan Suomen kahdesta ensimmäisestä presidentistä, Kaarlo Juho Ståhlbergistä ja Lauri Relanderista, on urheilutarinoita jäänyt jälkipolville suhteellisen vähän.

”He ovat epäilemättä olleet aktiivisia urheilun saralla koulupoikina, mutta muuten maailma on ollut vielä hyvin 1800-lukulainen, eikä urheilua ole samaan tapaan erikseen harrastettu aikuisten keskuudessa kuin nykyään.”

Tuttavallisesti ”Ukko-Pekkana” tunnettu Svinhufvud oli innokas suojeluskuntalainen.  Kuva: Museovirasto

Presidentti Pehr Evind Svinhufvudista tiedetään urheilun saralla jo enemmän: Svinhufvud oli ennen kaikkea tunnettu suojeluskunta-ampuja.

Historiaan on jäänyt esimerkiksi vuosi 1937, kun Suomessa järjestettiin ammunnan MM-kisat. Svinhufvud toimi kisoissa kunniatehtävissä ja osallistui myös ikämiessarjoihin.

Tasavallan presidenttinä talvisodan aikaan toiminut Kyösti Kallio taas on jäänyt historiankirjoihin kovana hiihtomiehenä.

Kallio osallistui muun muassa vuonna 1894 Oulun Tervahiihtoon (tuolloin nimellä Oulun hiihto), jossa ylsi komeasti rahapalkinnoille asti. 31 kilpailijan joukosta Kallion sijoitus oli 24.

Presidentti Kyösti Kallio vihkimässä Helsingin Olympiastadionin käyttöön kesällä 1938. Kuva: Hugo Sundström / Museovirasto

Presidentti Risto Rydin tunnetuimpiin urheiluhetkiin lukeutuu ennen muuta maukas maaotteluvoitto rakkaasta naapurimaasta Ruotsista.

Kyseessä oli Suomen ja Ruotsin välinen ”maaottelumarssi”, jonka sääntöjen mukaan voittaisi maa, jossa kirjattaisiin enemmän marssisuorituksia. Miesten osalta matka oli 15 kilometriä, joka piti kävellä alle 2 tunnissa ja 20 minuutissa. Naisilla matka oli 10 kilometriä, joka piti taivaltaa alle 1 tunnin ja 40 minuutin.

Suomessa suorituksia kirjattiin lopulta peräti yli 1,5 miljoonaa, kun länsinaapurissa jäätiin hieman yli 900 000 suoritukseen. Oman osuutensa voiton eteen teki myös Ryti — presidentin tyyliin sopivasti tummassa puvussa ja lierihattu päässä, tietenkin.

Voittajan on helppo hymyillä. Presidentti Ryti myhäilemässä maaottelumarssin aikana järjestetyssä haastattelussa. Kuva: Vilho Uomala / Museovirasto

Sotavuosien jälkeisten presidenttien, Carl Gustaf Emil Mannerheimin ja Juho Kusti Paasikiven urheiluharrastuksista taas on Ståhlbergin ja Relanderin tavoin heikosti tietoa.

”Tässä mennään jo vähän leikkimielisempään puoleen, eli kyllähän ratsastuksessa Mannerheim on varmasti ylivoimainen presidenttien joukossa, mutta kilpauraa hänellä ei merkittävämmin ollut”, Hintikka pohtii.

Tarinat presidentti Urho Kekkosen tarunhohtoisista saavutuksista esimerkiksi korkeushypyn ja hiihdon osalta lienevät monille tuttuja jo entuudestaan.

Hintikan mukaan voidaan perustellusti spekuloida, että Kekkosen SM-kulta korkeushypystä vuonna 1924 olisi varmuudella riittänyt jopa maaotteluedustukseen, vaikka tuolloin maaottelut käytiin vain kahden edustajan voimin per laji.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se tosiasia, että Kekkonen tuli urheilupiireissä tunnetuksi myös varsinaisena järjestömyyränä. Hän toimi jo hyvin nuoresta iästä lähtien Suomen urheiluliiton (1928–1931 SVUL:n alla) pitkäaikaisena puheenjohtajana (1932–1947).

Vauhdin hurmaa. Presidentti Urho Kekkonen hyppäämässä pyörän selkään 70-luvun alussa järjestetyssä toimittajatilaisuudessa. Kuva: Matti Tapola / Museovirasto

Suomen historian pisimpänä ja ulottuvimpana presidenttinä Mauno Koivisto taas dominoi lentopalloverkolla. Hän oli myös presidenteistä ensimmäinen, joka tuli tunnetuksi joukkuelajin harrastajana.

Koivistoa seurannut presidentti Martti Ahtisaari taas oli Oulun NMKY-seurassa opiskeluaikoinaan läheisesti tekemisissä erityisesti koripallon kanssa. Myöhemmällä iällään Ahtisaari nautti erityisesti golfista.

Periksi ei anneta. Kekkonen pelaamassa Laukaassa lentopalloa turvamiestensä kanssa.  Kuva: Jaakko Julkunen / Museovirasto

2000-luvun presidenteistä Tarja Halonen tunnetaan kilpaurheilun sijaan erityisesti kansalaiskunnon huolehtimisesta, perusliikunnan edistämisestä sekä voimistelu- ja tanssiharrastuksistaan.

Presidentti Sauli Niinistö taas tiedetään yksilölajien osalta innokkaaksi rullaluistelijaksi. Joukkuelajien osalta Hintikka tuo esille Niinistön suosiman pipolätkän.

”Nostan henkilökohtaisesti tosi korkealle sen, että virassa ollessaan Niinistö pelasi kansalaisten kanssa pipolätkää. Ennen kaikkea se kertoo jotain olennaista meidän demokratian tilasta. Monessa maassa tuollainen ei ole mahdollista.”

Presidentit Sauli Niinistö ja Tarja Halonen ovat tulleet tunnetuksi työstään kansalaiskunnon edistämiseksi. Kuva Niinistön virkaanastujaisista vuodelta 2012. Kuva: Toni Vallasjoki

Presidentti Alexander Stubbin urheiluharrastukset tuskin tulevat enää kenellekään yllätyksenä.

Ainakin triathlonia, jääkiekkoa ja golfia lajeinaan suosiva Stubb tunnettiin jo ennen presidenttiyttään liikunnallisesta elämäntavastaan. Viime aikoina harrastuksista on ollut hyötyä myös maailmanpolitiikan kiemuroissa, kuten Stubbin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin taannoinen golf-ottelu osoittaa.

Presidentti Stubb pelasi pesäpalloa vierailullaan Sotkamossa talvella 2025. Kuva: Kuva: Emmi Syrjäniemi/Tasavallan presidentin kanslia

Mutta vielä uupuu yksi vastaus.

Kuka presidenteistä veisi voiton perisuomalaisessa lajissa, kymmenen kilometrin murtomaahiihdossa?

”Kekkosella tuli tuhansia hiihtokilometrejä, mutta hänellä taas irtiottokyky ei ehkä ollut parasta luokkaa. Hänhän profiloitui hiihtomiehenä vasta myöhemmillä vuosillaan. Sama Stubbin kohdalla.”

Hintikka veikkaakin, että nuori Kyösti Kallio olisi nykyisillä välineillä vahvoilla.

”Pieksuilla ja mäystimillähän Kallio olisi ollut pitelemätön.”