Hikiliikunta parantaa yllättävästi aivojen toimintaa, ja etua siitä on myös kuntoilijalle

Liikuntaa harrastamalla taudit kaikkoavat ja elämä pitenee. No liittyyhän liikuntaan joskus vammoja ja kuolemiakin, mutta yleensä ottaen se on hyväksi. Tämä pätee arkiliikuntaan ja liikunnan harrastajiin. Miten on varsinaisten urheilijoiden laita?

Myös totinen urheilu näyttää olevan hyväksi ainakin aivojen työmuistille, todisti äskettäin suomalainen tutkimus. Työmuisti voidaan määritellä tiedon lyhytaikaiseksi tallentamiseksi ja käsittelemiseksi aivoissa.

Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella tehtiin meta-analyysi eli yhteenveto useammasta aiemmin ilmestyneestä tutkimuksesta urheilun vaikutuksesta työmuistiin. Kirjallisuudesta tutkijoiden haaviin jäi yli 2 000 asiaa sivuavaa tutkimusta, joista kriittisen karsinnan jälkeen analysoitaviksi jäi 21.

Niissä oli tutkittu yli 800 urheilijaa. Urheilulajeina olivat jalkapallo, koripallo, uinti, sulkapallo ja miekkailu.

Verrokkeina oli 700 ihmistä, jotka eivät olleet urheilijoita – joukossa myös täysin liikuntaa harrastamattomia.

Työmuistia testattiin usealla testillä, jotka mittaavat muistin säilömistä ja prosessointia.

Tutkimukset osoittivat, että urheilijoiden työmuisti oli verrokkeja parempi, tosin aika vähän. Ero oli paljon selvempi, jos verrokkeina oli liikuntaa harrastamattomien ryhmä.

Selityksiä voi hakea liikunnan vaikutuksista aivojen verenkiertoon, hermosolujen yhteyksien lisääntymiseen ja aivojen muokkautumiseen.

Urheilulajit vaikuttavat eri lailla. Esimerkiksi jalkapalloilija rekisteröi muistiinsa oman ja vastassa olevan joukkueen pelaajien sijaintia syöttöjen onnistumiseksi. Miekkailijan aivoissa eri asiat ovat tärkeitä. Urheilija hyötyy hyvästä työmuististaan todennäköisesti myös arjessaan.

Tässä tutkimuksessa ei selvitetty urheilijan aivojen ja työmuistin tehoa aktiiviuran jälkeen. Suomen kansa saattaa silti olla viisasta väkeä, kun se valitsee jatkuvasti entisiä urheilijoita eduskuntaan. Siellä tehokkaalla työmuistilla lienee käyttöä.

Lähde: Memory