• Vaihtoehto temutukselle – joulumarkkinoilla voi ostaa lähiruokaa ja tukea paikallisia kädentaitajia

    Kolme seuraavaa viikkoa ovat joulumyyjäisten kulta-aikaa. Käsityöläiset ja lähituottajat tarjoavat vaihtoehdon kiinakrääsälle.
    Tuomaan markkinoita järjestetään eri puolilla Suomea. Kuvassa Helsingin Senaatintorin markkinatunnelmaa joulukuulta 2024.
    Tuomaan markkinoita järjestetään eri puolilla Suomea. Kuvassa Helsingin Senaatintorin markkinatunnelmaa joulukuulta 2024. Kuva: Tarja Kaltiomaa / Helsingin kaupunginmuseo
    Koti|Historia ja perinne
    1.12.202520:00
    Mari Ikonen

    Hyvä tuomas joulun tuopi. Helsingissä Tuomaan markkinat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Alussa ne olivat Esplanadin puistossa, nykyään Senaatintorilla, ja kävijöitä ne keräävät vuosittain satoja tuhansia.

    Pääkaupungin Tuomaan markkinat ovat tänä vuonna avoinna 22.12. asti ma-to ja su klo 11–19 ja pe-la klo 11–20. Markkinoilla panostetaan tunnelmaan, ruokakokemuksiin ja laadukkaisiin lahjoihin. Myyjiä on yli sata, ja valikoiman kotimaisuusaste on hyvä.

    Turussa joulumarkkinoita on tarjolla useita. Perinteisintä tunnelmaa on luvassa Vanhalla Suurtorilla ja Brinkkalan pihalla.

    Tampereen joulutori Keskustorilla on avoinna jouluaattoon asti, ja kaupungissa on paljon myös eri järjestöjen ja yhteisöjen omia myyjäisiä.

    Aidointa myyjäistunnelmaa ja taatusti kotimaista ruokaa ja käsitöitä on tarjolla pienten paikkakuntien joulumyyjäisissä.

    Usein joka kylässä on oma myyjäistapahtumansa, jossa voi ostaa leivonnaisia, lähihunajaa, persoonallisia koruja ja villasukkia, vaihtaa kuulumisia, osallistua arvontaan ja nauttia tuttujen kanssa torttukahvit.

    Viime vuonna Sahalahden joulumarkkinoilla juhlatalo Kontulassa oli myynnissä käsitöitä, leipomuksia ja hirvenlihaa. Järjestämisvuorossa olivat Sahalahden Martat.
    Viime vuonna Sahalahden joulumarkkinoilla juhlatalo Kontulassa oli myynnissä käsitöitä, leipomuksia ja hirvenlihaa. Järjestämisvuorossa olivat Sahalahden Martat.  Kuva: Sanna Niemi / Vapriikin kuva-arkisto

    Apostoli Tuomaan mukaan nimettyjä markkinoita on muuallakin kuin pääkaupungissa. Hämeenlinnassa Hämeen linnan Tuomaan markkinat järjestetään tänä vuonna 20.12. klo 10–16. Markkinoille ja linnaan on vapaa pääsy, ja samana päivänä pääsee tutustumaan myös vankilamuseoon.

    Hämeen linnan Tuomaan markkinoilla kuulee tarinoita keskiaikaisesta jouluruoasta.

    Tapahtumalla on 25-vuotisjuhlavuosi. Markkinoille saapuu yli 50 käsityöläistä ja kauppiasta myymään jouluisia tuotteita ja herkkuja. Linnasta löytää leivontavinkkejä ja tarinoita keskiaikaisesta jouluruoasta.

    Kauneimpia joululauluja lauletaan klo 13 ja 14, ja linnanpihalla pääsee kokeilemaan poniajelua klo 11–13 ja 14–15. Juhlavuoden kunniaksi nähdään klo 15.30 käynnistyvä linnan erikoisvalaisu.

    Opastetut kierrokset lähtevät klo 11, 13 ja 15. Keskiajan joulu -teemakierrokset lähtevät klo 10.30, 12.30 ja 14.30. Ilmoittautuminen museokaupassa. Kahvila Kruununleipomo kattaa joululounaan.

    Hämeen linnan Tuomaan markkinoilla on 25-vuotisjuhlavuosi, ja markkinapäivänä luvassa on erikoisvalaisu.
    Hämeen linnan Tuomaan markkinoilla on 25-vuotisjuhlavuosi, ja markkinapäivänä luvassa on erikoisvalaisu. Kuva: Ville Tarhala / Suomen kansallismuseo

    Savonlinnassa Olavinlinnan 550-vuotisjuhlavuoden Tuomaan markkinat pidetään 13.12. klo 10–16. Markkinoille on vapaa pääsy. Markkinoiden aikaan linnassa ei pidetä yleisöopastuksia.

    Markkinoille saapuu noin 40 myyjää myymään jouluisia tuotteita, käsitöitä ja paikallistuottajien valmistamia herkkuja. Myynnissä on myös makkaraa, glögiä, joulupuuroa ja perinteinen joululounas.

    Ohjelmaa on koko perheelle, muun muassa sarjakuvatyöpaja ja musiikkiesityksiä. Paikalle saapuu myös joulupukki. Olavinlinnan juhlavalaisussa 6.–14.12. päähahmona loistaa tänä vuonna lohikäärme.

    Helsingin Tamminiemessä on esillä Kekkosen perheen joulunviettoa 1970-luvulla.
    Helsingin Tamminiemessä on esillä Kekkosen perheen joulunviettoa 1970-luvulla. Kuva: Topi Leikas / Suomen kansallismuseo

    Suomen kansallismuseon joulutapahtumissa sokerina pohjalla voi itsenäisyyspäivästä alkaen tutustua Helsingin Tamminiemen museossa siihen, millaista joulunvietto oli presidentti Urho Kekkosen perhepiirissä.

    Kekkosen kotina vuosina 1956–1986 toimineeseen Tamminiemeen katetaan presidentin lastenlasten muistoihin pohjautuva 1970-luvun joulupöytä, joka on esillä 4.1.2026 asti. Myös intendentti Mikko Teräsvirran teemakierrokset käsittelevät Kekkosen jouluja. Opastuksia on kahtena sunnuntaina 7.12. ja 14.12. klo 14.

    Avoimet yleisöopastukset lähtevät klo 12, 14 ja 16. Tamminiemen museo kahviloineen on joulukuussa avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin klo 11–17.

    Lisää aiheesta
    • Kaaponpesä-laavu on Rikantilan kylän ylpeys, jossa järjestetään monia tapahtumia. Laavun ohi kulkee kyläläisten ylläpitämä Hyypänvuoren luontopolku.

      Koti | Kylä menetti koulun, mutta joulua ei heiltä voi viedä – kaunis perinne vie joulun taikaan

    • Museon kauppa on hyvä näyteikkuna ja ponnistuslauta kotimaisille kädentaitajille.

      Elokuva | Museo antaa uusille kädentaitajille tilaisuuden saada nimeä ja näkyvyyttä – palkintona ikkunapaikka kaupungin ytimessä

    • Yhdistyksen puheenjohtaja Raija Holmsten sekä perustajajäsen Leena Liukkonen esittelevät myynnissä olevia käsitöitä.

      Käsityöt | Pitkien perinteiden käsityöpuoti Talvikki on Pertunmaan kohtaamispaikka – liikettä pyörittää 15 vapaaehtoista, useaa yhdistää leskeys

    Artikkelin aiheet
    joulumyyjäiset
    Tuomaan markkinat
    jouluperinteet
    lähiruoka
    käsityöt
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 4

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 5

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

    • 7

      Perhe | Lähdin sukujuhlille ja huomasin, että nuoret eivät välttämättä tiedä, mikä on oja

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää