• Kuusamossa tehtiin harvinainen kivikautinen löytö

    Kuusamosta löydettiin toukokuussa kivikauden lopulle ajoitettava hirvenpääkirveen hamaraosa, joka on ensi viikosta alkaen näytillä Hämeen linnassa. Museovirasto kertoi löydöstä tiedotteessaan.
    Kuusamosta tehty löytö on arkeologisesti merkittävä.
    Kuusamosta tehty löytö on arkeologisesti merkittävä. Kuva: Museovirasto
    Lukemisto|Historia ja perinne
    9.6.202315:04
    Joonas Kananen

    Museoviraston tutkijoiden mukaan esine on peräisin noin 4 000 vuoden takaa. Merkittävän löydöstä tekee se, että eläinpääkirveiden löydöt ovat olleet historian saatossa harvinaisia.

    Edellisen kerran vastaavia esineitä löydettiin reilusti yli 100 vuotta sitten, kun sekä Huittisista että Säkkijärveltä löydettiin hirvenpääkirveet. Eläinpääkirveitä on löydetty tämän jälkeenkin, mutta Kuusamosta löytynyt esine vertautuu sekä esteettisesti että tekniseltä toteutukseltaan viime vuosisadan vaihteen merkittävimpiin löytöihin.

    ”Vaikka arkeologisia löytöjä onkin vaikea panna merkittävyysjärjestykseen, tämä on ilman muuta yksi huomattavimmista esinelöydöistä tällä vuosituhannella”, kertoi Museoviraston amanuenssi Sami Raninen tiedotteessa.

    Esine menee vielä jatkotutkimuksiin, mutta sen ja Säkkijärven kuuluisan löydön välillä on havaittu samankaltaisuuksia. Museoviraston tiedotteen mukaan molempien esineiden alkuperä juontaa joko 2000-luvulle tai 1000-luvun alkuun eaa. On jopa mahdollista, että esineet olisivat saman kivisepän tekemiä ja liikkuneet pitkiä matkoja esimerkiksi lahjojen vaihdon mukana.

    Alunperin esineen löysivät mökkirannastaan Raimo ja Pirkko Virpi, jotka ilmoittivat siitä asianmukaisesti Pohjois-Pohjanmaan museolle Ouluun. Esine tulee yleisön nähtäville ensi viikolla, kun Hämeen linnassa avautuu Suomen kansallismuseon uusi näyttely Metsien kuninkaalliset.

    Lisää aiheesta
    • Arkeologian professori arvioi, että keskiajalla Suomessa oli taitavia käsityöläisiä, joiden veistotaito vastasi keskieurooppalaisia mestareita

    • Juha Siekkinen, Elina Mäkinen, Paula Tyyskä ja Juhani Krook iloitsevat tänä vuonna lanseeratusta Pihtiputaan Kalevala-korusta.

      Pihtipudas-koru kuvastaa ikivanhaa pyyntikulttuuria: "Kun on yhteinen päämäärä, niin kyetään tekemään ihan mitä vaan"

    • Inarin Hautuumaasaariin on haudattu vainajia 1700-luvulta 1900-luvulle.

      Saarikalmistot ovat perinteisiä kummituspaikkoja - Katso 7 kiehtovaa kohdetta

  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 3

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan

    • 7

      Hyvinvointi | Yllättävä tutkimus: Netin käytöllä samoja myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin kuin luonnossa kävelyllä

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää