
Yksi Chat GPT -tekoälylle esitetty kysymys käyttää kymmenen kertaa enemmän sähköä kuin tavanomainen Google-haku.
Tämä johtuu siitä, että tekoäly vaatii toimiakseen suuren määrän tehokkaita palvelimia. Esimerkiksi Chat GPT:n kehittäneen Open AI -yhtiön on arvioitu tarvitsevan yli 3 000 palvelinta päivittäiseen toimintaansa.
Luvut selviävät Amsterdamin Vrije Universiteit -yliopiston tohtorikoulutettavan Alex de Vriesin artikkelista, jonka hän kirjoitti kestävää sähkönkäyttöä käsittelevään tiedejulkaisuun Jouleen. Artikkeli julkaistiin viime lokakuussa.
Vuonna 2021 Googlen sähkönkäyttö oli kokonaisuudessaan 18,3 terawattituntia, mikä on enemmän kuin yhdenkään Baltian maan vuotuinen kulutus. Tekoälyn osuus Googlen sähkönkäytöstä oli 10–15 prosenttia.
Jos Google lisäisi tavallisiin hakuihinsa tekoälyn tuottamaa tekstiä tai kuvaa, yhtiön vuotuinen sähkönkulutus voisi kasvaa lähelle 30 terawattituntia. Kulutuksen lisäys tarkoittaisi vähintään 40 Olkiluodon kolmosreaktorin tuotantoa.
De Vriesin mukaan nykyisillä laitteilla ja ohjelmistoilla toimivan tekoälyn lisääminen Googlen hakuihin voisi pahimmillaan nostaa yrityksen sähkönkulutuksen samalle tasolle, kuin koko Irlannin valtiolla.
De Vries kuitenkin huomauttaa, että tällaisen tekoälylisäyksen toteuttaminen olisi liian kallista toteuttaa käytännössä.
”Googlen tutkijat myös viherpesivät kirjoittamassaan tutkimusartikkelissa sähkönkulutusta, kun he painottivat käyttäneensä vähäpäästöistä sähköä.” Hannu Toivonen
Laskuharjoitus joka tapauksessa alleviivaa tekoälyohjelmistojen valtavaa sähkönkulutusta. Kotikoneen näytöllä vilkkuva kielimalli on oikeasti tietokoneiden täyttämä teollisuushalli.
Mallien koulutukseen ja käyttöön tarvitaan tehokkaita tietokoneita, jotka tekevät miljardeja yksinkertaisia laskutoimituksia osana suurta tietoverkkoa.
Tämä kuluttaa paitsi sähköä myös vettä tietokoneiden jäähdytykseen.
Helsingin yliopiston professorin Hannu Toivonen käsittelee tekoälyä kansantajuistavassa kirjassaan Mitä tekoäly on? kielimallien sähkönkulutusta.
Vuonna 2022 Googlen Palm-kielimallin koulutukseen käytettiin sähköä saman verran, kuin noin 200 sähkölämmitteistä omakotitaloa käyttää vuodessa (3,4 GWh).
”Googlen tutkijat myös viherpesivät kirjoittamassaan tutkimusartikkelissa sähkönkulutusta, kun he painottivat käyttäneensä vähäpäästöistä sähköä”, Toivonen sanoo.
Hänen mukaansa yksi kielimallien tutkimuksen kysymyksistä liittyy juuri ohjelmistojen sähkönkulutukseen. Tutkijat selvittävät esimerkiksi keinoja vähentää sähkönkäyttöä.
Kielimalleista yritetään myös tehdä niin pieniä, että niitä voisi lisätä kotitietokoneeseen. Tällöin tekoälyä ei tarvitsisi käyttää internetissä.
Pieniä tekoälymalleja osataan nytkin rakentaa, mutta niiden tuottamat tekstit tai kuvat ovat heikkolaatuisempia, kuin suurten mallien tuotokset.