Moni ikääntyvä yrittää tehdä työnsä maatilalla entistä sujuvammaksi, mutta siinä piilee riski
Maatilalla työskennellään yhä vanhempina, minkä vuoksi myös onnettomuuksia sattuu enenevästi. Viime vuonna tapaturman koki 443 yli 65-vuotiasta maatilalla työskentelevää.Tilaajalle
Mela maksoi vuonna 2023 8,1 miljoonaa euroa työtapaturmakorvauksia yli 65-vuotiaille. ”Korvauksia kannattaa hakea pienistäkin tapaturmista”, kehottaa Melan tapaturmayksikön päällikkö. Kuva: Esko Keski-VähäläYli 65-vuotiaiden maataloustöitä tekevien tapaturmat ovat olleet kasvussa vuodesta 2003 alkaen. Vuonna 2003 yli 65-vuotiaille sattui 280 työtapaturmaa. Viime vuonna niitä sattui puolestaan 443.
Kasvu johtuu siitä, että maataloustöitä tehdään yhä vanhempina, sillä eläkeiän kasvu kannustaa osaltaan työskentelemään myöhempään. Sukupolvenvaihdoksen odottaminen voi myös viivästyttää eläkkeelle siirtymistä. Asiasta kertoo tapaturmayksikön päällikkö Sanna Helve-Tuomainen Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melasta.
”Maatalous on myös elämäntapa. Useat ikääntyneet jatkavat tilalla töitä vielä Melan vapaaehtoisen työtapaturmavakuutuksen turvin”, Helve-Tuomainen sanoo.
Haavereita sattuu maataloustöissä enemmän miehille kuin naisille. Helve-Tuomaisen mukaan tämä johtuu siitä, että miehiä on enemmän maatalousalalla kuin naisia ja miehet ottavat yleisesti työssään enemmän riskejä.
”Riski voi olla työtehtävän sujuvoittamista. Esimerkiksi otetaan jokin turvallisuuseste pois, jotta laitteen käyttö olisi helpompaa.”
Kaikki Suomessa kuolemaan johtaneet tapaturmat osuivat miehille vuonna 2023. Yhteensä kuolemia maataloustöissä tapahtui viime vuonna 11, mikä on aiempiin vuosiin verrattuna huomattavasti enemmän.
”Tapaturmiin menehtyneistä asiakkaistamme seitsemän kahdeksasta oli yli 60-vuotiaita.”
Tärkein syy iäkkäiden maatalousyrittäjien tapaturmaisille kuolemille oli Helve-Tuomaisen mukaan tutuissa työtehtävissä ilmenneet yllättävät tekijät, reaktiokyvyn heikkeneminen sekä ulkoisesta ympäristöstä aiheutuneet tekijät.
Ulkoisella ympäristöllä tarkoitetaan tekijöitä, jotka eivät suoraan ole maatalousyrittäjän hallinnassa, mutta vaikuttavat työturvallisuuteen. Tällaisia ovat esimerkiksi sääolosuhteet, fyysiset rakenteet tai muut ulkoiset tekijät, kuten liukkaat tiet tai putoavat esineet.
Helve-Tuomainen antaa esimerkin tapaturmasta, jossa kuolema aiheutui ulkoisesta ympäristöstä.
”Metsätalouden kokenut yrittäjä oli kaatamassa puuta. Kaatunut puu jäi konkeloon eli se takertui toiseen puuhun kiinni. Kun yrittäjä yritti kaataa puuta, se kaatuikin päälle.”
Tapaturmariskit kasvavat, kun töitä tehdään entistä vanhempana. Tämä heijastuu työhön muun muassa niin, että raskaiden esineiden kantaminen on haastavampaa lihasvoiman puutteen vuoksi, reaktioaika äkillisille tilanteen muutoksille pitenee ja näkökyvyn heikentyminen lisää kaatumisen riskiä.
Helve-Tuomaisen mukaan turvalliset työolosuhteet ja huolellisesti suunniteltu sekä oikea-aikainen sukupolven vaihdos vähentäisivät ikääntyneiden tapaturmariskiä.
Työssä jaksamista ja tapaturmariskiä vähentäisi Melan mukaan myös asianmukainen työterveyshuolto.
”Melan asiakkailla on todella vähän työterveyssopimuksia. Se on varmasti kustannuskysymys yrittäjille. Melan asiakkaista vain noin 26 prosenttia on työterveyshuollon piirissä.”
Helve-Tuomainen muistuttaa, että työterveyden piiriin kuuluminen olisi tärkeää.
”Työterveyshuollon kautta yrittäjä saa esimerkiksi maksuttoman työpaikkaselvityksen, jossa työterveyshuollon ammattilaiset tutustuvat tilaan ja kartoittavat työturvallisuusriskejä yhdessä yrittäjän kanssa. Työterveyshuolto auttaa maatalousyrittäjiä ylläpitämään ja edistämään terveyttään ja työssä jaksamistaan, mikä on tärkeää pitkäaikaisen työuran ja sujuvan sukupolvenvaihdoksen osalta.”
- Osaston luetuimmat
