

Vakavia tapaturmia sattuu metsätöissä sekä metsäalan ammattilaisille että metsänomistajille. Onneksi kuolemaan johtavat onnettomuudet ovat nykyisin harvinaisia.
Tilastojen mukaan metsäalan tapaturmat aiheutuvat useimmiten kaatumisesta, liukastumisesta tai hyppäämisestä. Valtaosa metsässä tehdystä sahaustyöstä on nykyään raivausta, jossa korostuvat kompastumiset ja liukastumiset.
Metsänomistajasta itsestään riippuu se, kuinka hyvin hän ymmärtää metsätyön vaarat ja miten paljon hän on valmis tekemään onnettomuuksien ehkäisemiseksi.
Kun osaa ja jaksaa pitää riskitason minimissä jokaisena metsätyöpäivänä, mahdollisuus vakavaan tapaturmaan kutistuu.
Onnettomuustilastot kertovat, että vaarallisinta metsätyötä on puun kaataminen. Kuolemantapauksissa kaataja on jäänyt puun alle, puun tyvi on iskenyt leukaan, konkelo on pudonnut niskaan tai puu on kaatunut toisen ihmisen päälle.
Myrskytuhoalueilla esimerkiksi jännityksestä laukeavat juurakot ovat aiheuttaneet kuolemia.
Verenhukka sahan viillosta alkaa olla harvinainen kuolinsyy, mutta sellainenkin tapaus löytyy lähivuosilta.
Mönkijät näkyvät onnettomuustilastoissa vuosittain. Kuljettaja on jäänyt kaatuvan mönkijän alle, tai kuolema on aiheutunut törmäyksestä.
Kuolemia metsätöissä ja polttopuunteossa on aiheuttanut myös sortuneen puukasan alle jääminen.
Metsänomistajan turvavarusteissa vikaa on useimmiten kypärässä: se on rikki tai toimii puutteellisesti.
Tavallisin vika on rikkoutunut visiiri. Visiirin metalliverkossa voi olla reikiä tai repeämiä, eikä verkko enää suojaa silmiä kunnolla oksien pistoilta, ketjusta lentäviltä puunpaloilta ja sahanpurulta.
Lähes jokainen on joskus saanut näkökykyä heikentävän roskan silmäänsä. Työt pitää keskeyttää ja roska poistaa vaikka auton luona peilin ääressä.
Vuotava silmä heikentää näköä ja työhön keskittymistä ja voi siten altistaa pahemmalle onnettomuudelle.
Pahimmat iskut silmään lentävistä puunpaloista tulevat usein kuusten kuivuneista ja kivikovista alaoksista tai oksantyngistä.

Kuulosuojaimet ovat kypärän parhaiten aikaa kestävä osa. Sahatessa niitä on syytä käyttää aina.
Radiokuulosuojaimet tuovat kypärään lisää rikki meneviä osia. Jos vikaa tulee radion kuuluvuuteen, koko kypärää ei ehkä tarvitse uusia.
Kypärän iskunkestävyyttä tarvitaan, jos sahaaja jää kaatuvan puun alle. Tuulenkaatoja korjattaessa myös päälle kellahtava juurakko voi aiheuttaa iskun päähän.
Latvasta putoava oksa voi sekin olla vaarallinen. Haaveri johtuu usein siitä, että kaadettu tukkipuu repäisee pystypuuhun osuessaan irti oksan, joka lennähtää kaatajan päälle.
Oksa saattaa rojahtaa niskaan vasta siinä vaiheessa, kun karsinta on edennyt osuman saaneen pystypuun alle. Silloin oksan putoamista ei enää osaa odottaa.
Myös lahopuut ovat vaarallisia. Kaatuva puu ei saisi osua niihin. Kun sahaaja ajautuu karsiessaan osuman saaneen lahopuun alle, siitä voi tipahtaa katkennut latva päähän.
Auringon UV-säteily haurastuttaa muovista metsurinkypärää. Aikaa myöten kypärä voi käydä haperoksi.
Normaalissa metsätyössä kypärän turvalliseksi käyttöajaksi luvataan kaksi vuotta. Satunnaisessa käytössä kestoaikaa on viitisen vuotta.
Muovin haurastuminen voi näkyä lipan juuressa hiushalkeamina tai valkoisina juovina. Lujuutta voi testata vääntämällä lippaa reunoilta kaarelle. Jos kypärä ritisee tai siihen tulee hiusmurtumia, muovi on menettänyt alkuperäisen lujuutensa.
Joissakin kypärissä on UV-indikaattori. Se on pala punaista, muovin näköistä ainetta kypärän ulkopinnalla. Kun se muuttuu valkoiseksi, kypärä pitää vaihtaa.

Viiltosuojat sijaitsevat turvahousujen ja -haalareiden etupuolella. Niiden taso jaotellaan luokkiin 1, 2 tai 3. Luokittelu perustuu siihen, millä ketjunopeudella teräketju pysähtyy suojaan. Luokan 1. suojaustaso on 20 m/s, 2. luokan 24 m/s ja 3. luokan 28 m/s.
Useimmiten viiltosuoja pysäyttää teräketjun ennen kuin se yltää ihoon asti, tai ainakin haava jää vähäiseksi. Täydellistä suojaa viiltosuojat eivät anna.
Jos turva-asuun tulee sahan osumia, joko oma hakkuutaito tai asenne turvallisuuteen on puutteellinen ja sitä pitää parantaa. Halki sahattu viiltosuoja pitää vaihtaa uuteen.
Teräketjun osuma viiltosuojaan voi kieliä myös hakkaajan väsymyksestä. Väsyneenä sahatyö kannattaa lopettaa heti.

Kumiturvasaappaissa ja nahkaturvakengissä on viiltosuojaus ja teräskärki. Kärki suojaa varpaita iskuilta ja viilloilta. Lisäksi tukeva kenkä tukee nilkkaa ja jäykkä pohja jalkapohjaa.
Turvakengät eivät menetä suojaavuuttaan käytön myötä.
Turvakäsineissä viiltosuoja on usein vain vasemman käden selkämyksessä. Oikeassa tarve on pienempi, koska sillä painetaan kaasua. Suoja tekee käsineen kankeaksi. Siksi harva käyttää viiltosuojattua käsinettä.
Metsurinpusero ei suojaa iskuilta eikä viilloilta, mutta sen huomioväri auttaa muita havaitsemaan puseron käyttäjän. Huomioväristä on hyötyä muun muassa silloin, kun metsänomistaja on haaverin jäljiltä tajuton.
1. Lataa 112-sovellus, joka näyttää soittajan sijainnin. Varmista akun varaus ennen lähtöä metsään.
2. Saatavana on myös paikantimia, joilla hälytys tehdään painamalla.
3. Pidä kännykkä metsurinpuseron puhelintaskussa kätesi ulottuvilla.
4. Jonkun läheisen tulisi tietää, missä olet ja kuinka kauan aiot viipyä. Töiden aloittaminen ja lopettaminen olisi hyvä ilmoittaa viestillä.
5. Käännä auton nokka lähtösuuntaan, ennen kuin poistut autolta metsään.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 6/2024.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
