Joka neljäs lapsi Jukolan koulun valmistavan opetuksen ryhmäläisistä on tullut sodan myötä Ukrainasta Suomeen. Lapset katsoivat kartalta Suomea ja rajanaapureita opettaja Suvi Sarajan johdolla. Kuva: Jarno Mela
Maaseutu tarjoaa ukrainalaisille hyvät edellytykset suomen kielen oppimiseen, arvioi tutkija – hämeenlinnalaisen koulun opettaja iloitsee myönteisen kehityksen näkemisestä lapsissa
Maaseutu tarjoaa ukrainalaisille hyvät edellytykset suomen kielen oppimiseen paikallisten yhteisöjen vuoksi, arvioi suomen kielen professori Minna Suni.Tilaajalle
Valmistavan opetuksen opettaja Suvi Saraja on unelmatyössään monikulttuuristen lasten parissa. ”Joka päivä on kuin maailma kylässä.” Vasemmalla oppilas Anna Makoviy. Kuva: Jarno MelaValmistavan opetuksen opettaja Suvi Saraja Jukolan koulusta Hämeenlinnasta iloitsee hienoista kehityskaarista, joita näkee ukrainalaisissa lapsissa. Heistä on tullut rentoutuneempia.
Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu 6–16 vuotiaille maahanmuuttotaustaisille oppilaille, joilla ei ole vielä riittäviä kielellisiä valmiuksia käydä suomenkielistä koulua. Opetus kestää usein vuoden.
Suomessa valmistavassa opetuksessa kävi tammikuussa 2024 ukrainalaisia lapsia ja nuoria 2 767.
”Alkuvaiheessa osa lapsista oli varautuneita ja keskittyminen oli todella vaikeaa. He saattoivat helposti säikähtää luokassa kovia ääniä”, Saraja kuvailee.
Hän opettaa itse noin 7–8-vuotiaita lapsia.
Tutkimuksesta tiedetään, että traumatausta heijastuu edellytyksiin oppia uutta kieltä.
Traumaoireilun Saraja arvioi vähentyneen koulun ukrainalaisissa lapsissa, kun oppilaat ovat saaneet keskittyä turvalliseen arkeen ja tuttuihin aikuisiin ja kun luokassa on panostettu ryhmäytymiseen.
”Lapset elävät hetkessä ja päivässä. He opiskelevat kyllä innokkaasti”, Saraja toteaa oppilaistaan.
Vanhemmilla lapsilla ja nuorilla on Sarajan saamien tietojen mukaan ollut vaikeuksia kuitenkin löytää motivaatiota opiskeluun.
Jyväskylän yliopiston suomen kielen professorin Minna Sunin mukaan kielenoppimisen kannalta on olennaista päästä mukaan paikallisiin yhteisöihin ja käyttämään Suomea eri tilanteissa. Hän uskoo, että erityisesti maaseudulla tähän on hyvät edellytykset.
Suni on erikoistunut suomi toisena ja vieraana kielenä -alaan ja sen tutkimukseen.
Ukrainalaiset tulevat monikielisistä taustoista. Merkittävä osa kunnista on Sunin mukaan tarjonnut valmistavaa opetusta, myös ukrainan tai venäjän tai molempien kielten opetusta Opetushallituksen suosituksen mukaisesti.
Jukolan koulussa on valmistavan opetuksen lisäksi tarjottu oman äidinkielen oppitunteja, sekä venäjän että ukrainan opetusta.
Sarajan mukaan lasten suhde kieleen on kuitenkin muuttunut sinä aikana, kun he ovat olleet Suomessa, mikä johtuu Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
”Monet kävivät aluksi venäjän tunneilla, mutta sitten vanhemmat ilmoittivat, että haluavat lastensa siirtyvän ukrainan tunneille”, Saraja sanoo.
”Ukrainalaisilla lapsilla oli hyvät valmiudet koulunkäyntiin, sillä he olivat olleet koulussa jo kotimaassaan”, kertoo opettaja Suvi Saraja. Kuva: Jarno MelaArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
