Ukrainalaisten tulo paljasti heikkoudet maakuntien kriisijohtamisessa: ”He saattoivat luulla, ettei täällä auteta millään lailla”

Ukrainalaisiin liittyvillä kannustinloukuilla on myös toinen puoli: Tieto vastaanottorahasta liikkui paikoin niin hitaasti, etteivät ukrainalaiset päässeet nostamaan rahaa, johon he olivat oikeutettuja.

”Ensimmäisten tulijoiden joukossa oli ukrainalaisia, jotka saattoivat luulla, ettei täällä auteta millään lailla”, kuvailee tutkija Toni Ahvenainen Siirtolaisuusinstituutista.

Eläkeikää lähestyvä ihminen on saattanut paiskia fyysisesti raskaita töitä Suomessa kuukausia, kunnes on selvinnyt, että hän on oikeutettu vastaanottorahaan.

Ukrainasta paenneita on Suomessa enemmän kuin turvapaikanhakijoita vuonna 2015.

Aluksi tilanne oli kaoottinen: Hitaasti käynnistyvän viranomaistiedotuksen vuoksi syntyi tietotyhjiö, joka täyttyi huhuilla.

Alussa ukrainalaisten verkostoissa kiersi jopa huhua, jonka mukaan jokainen Suomeen tulija saa omakotitalon, Ahvenainen nostaa.

”Sittemmin kuva suomalaisesta vastaanottojärjestelmästä on tarkentunut myös ukrainalaisten parissa”, hän toteaa. ”Monet ilmaisevat kiitollisuuttaan suomalaisten avusta.”

Maakunnista on kuitenkin puuttunut valmiutta kriisijohtamiseen.

Kaaoksesta huolimatta kriisi on ollut anteeksiantava. Tulijat olivat valkoihoisia eurooppalaisia, joiden kanssa meillä on yhteinen vihollinen, Ahvenainen pohtii.

”Jos tulijoiden ilmansuunta olisi ollut toisentyyppinen, reaktiot ongelmiinkin olisivat olleet kenties toisenlaisia.”