Muutaman kuukauden kausityöt voivat tuoda mukanaan työttömälle suuren määrän byrokratiaa, kertoo Töitä Suomesta Oy:n toimitusjohtaja Riikka Koskinen. Arkistokuva. Kuva: Sanne Katainen
”Eiväthän suomalaisetkaan työttömät lähde tiloille”: Ukrainalaisista osa jättänyt kausityöt kannustinloukkujen takia
Työn tekemisen taloudellinen mielekkyys riippuu esimerkiksi perheen koosta.Tilaajalle
Kausityövoimasta saatava palkka ei välttämättä nosta tuloja juurikaan vastaanottorahaan verrattuna. Rannikon puutarhassa työvoiman saatavuus on kuitenkin tänä vuonna ollut hyvä. Arkistokuva. Kuva: Sanne KatainenJos puhutaan vain rahasta, työn tekeminen ei aina kannata.
Tilanne on konkretisoitunut joillakin kausityövoimaa etsivillä maatiloilla.
Vastaanottojärjestelmämme luo ukrainalaisille taloudellisia kannustinloukkuja, todetaan Etelä-Pohjanmaan liiton raportissa. Raportin toteuttamisesta vastasi Siirtolaisuusinstituutin Seinäjoen yksikkö.
Kausityöstä tarjolla oleva palkka ei välttämättä nosta tuloja merkittävästi vastaanottorahaan verrattuna.
”Tietyt tahot niitä (tukia) myös mainostavat kovin.” - Esa Rannikko
Työn tekemisen taloudellinen mielekkyys riippuu esimerkiksi perheen koosta.
Yksin saapuneille ukrainalaisille työn tekeminen on kannattavaa, mutta useamman lapsen perheessä näin ei välttämättä ole, kuvailee tutkija Toni Ahvenainen Siirtolaisuusinstituutista.
Yksityismajoituksessa olevalta tuloja syö myös asunnon vuokra, jota vastaanottokeskuksessa tai kuntamallin majoituksen piirissä asuessa ei tarvitse itse maksaa.
Kannustinloukkujen olemassaolo on tiedossa myös maaseudun työvoimapalveluita välittävässä Töitä Suomesta Oy:ssä.
”Eiväthän suomalaisetkaan työttömät lähde tiloille”, virkkoo Töitä Suomesta Oy:n toimitusjohtajan Riikka Koskinen. ”Jos menet pariksi kuukaudeksi kausitöihin, byrokratia on hirveä.”
Osalla tulevat vastaan käytännön haasteet: Koskinen nostaa esimerkiksi Riihimäen vastaanottokeskuksen, jonka piirissä asuu noin 350 työikäistä ukrainalaista.
”Kun ihmiset ovat saaneet asunnot ja lapsilleen alueelta hoito- ja koulupaikat, eivät he lähde kesäksi töihin Pohjois-Savoon.”
Alamäen Vihannes Oy on pienentänyt tuotantoaan epävarman tilanteen takia: Tavallisesti taimia kylvetään 1,6 miljoonaa, nyt 1,3 miljoonaa. Arkistokuva. Kuva: Johannes TervoRannikon puutarhassa Halikossa viime vuosi oli sanalla sanoen kaoottinen.
Työvoiman saamisessa yhtenä haasteena olivat kannustinloukut, yrittäjä Esa Rannikko arvioi.
”Toki niin meissä kuin kaikissa muissakin kansalaisuuksissa on sitä, että kun opitaan järjestelmä, jotkut sitä lähtevät hyödyntämään.”
On järjestelmän vika, että kannustinloukkuja syntyy, hän muistuttaa. ”Tietyt tahot niitä myös mainostavat kovin.”
On lopulta persoonasta kiinni lähteekö tilalta vastaanottorahan varaan, Rannikko summaa. ”Jos ihminen on motivoitunut, hän hoitaa työnsä hyvin ja jättää tuet hakematta. Jotkut ovat sanoneet, että hetken voi olla vastaanottorahalla, mutta hulluksi tulee, jos ei ole tekemistä.”
Työvoimapulan jälkeen tilanne on Rannikon puutarhassa jopa kääntynyt päälaelleen: Käsipareja on yhtäkkiä jonoksi asti. ”Osa tupsahtaa tänne pitäen itsestäänselvyytenä, että pääsee töihin.”
Eri kansalaisuuksiakin on ollut töissä aiempaa enemmän.
”Rakennusteollisuuden puolella on heikompaa hiihtokenkää, mikä voi näkyä parempana työvoiman saatavuutena tiloilla”, Rannikko pohtii. ”Meillä ainakin ihmismäärä on kohdillaan.”
Kokeneille maatilan erikoisosaajille olisi Rannikon Puutarhalla yhä tarvetta. ”Poimijoita, perkaajia ja istuttajia eli perusduunareita on tarpeeksi”, Esa Rannikko toteaa. Arkistokuva. Kuva: Sanne KatainenKannustinloukut ovat voineet aiheuttaa tiloilla myös tavallista suurempaa vaihtuvuutta.
Viime kesänä ja syksynä Alamäen Vihannes Oy:n tilalle Himangalle saapui uusia työntekijöitä Ukrainasta perheineen.
Pari henkilöä sai kuitenkin kielikurssista niin hyvän korvauksen, että he lopettivat työt, kuvailee yrittäjä Arto Hillilä.
”Tarkoitus oli ottaa 12-14 työntekijää, mutta yhteensä 34 henkilöä kävi. Kaikille piti hoitaa paperit pankkiasioineen ja tunnistautumiseen. Työmäärä oli älytön.”
Epävarmuuskin on aiempaa suurempaa: Työhakemuksia lähettäneistä ukrainalaisista hakijoista osa on palannut Ukrainaan, osasta ei ole kuulunut valinnan jälkeen mitään.
”Täysin hakuammuntaa. Töitä ei voi kerrallaan kauhean suurelle määrälle väkeä luvata.”
Himangalla viljelevälle Arto Hillilälle haasteita tuovat myös kausityöntekijöiden työlupien käsittelyajat. ”Haettiin työlupia kahdeksalle hengelle tammikuun alussa, käsittelyaika pitäisi olla 1-2 kuukautta. Viranomaiset tekivät kysymyksiä vielä toukokuun lopulla. Erittäin nolo homma.” Arkistokuva. Kuva: Johannes TervoHaasteista huolimatta tila selvisi viime vuodesta kuivin jaloin. ”Palkkakustannukset pienenivät, sillä kokemattomilla tekijöillä ei voinut teettää mitään ylimääräistä.”
”Jos ilmiö yleistyy, miten tiloille saadaan työvoimaa?” - Mika Virtanen
Vaikka kannustinloukut eivät näytä ukrainalaisten osalta laajalta ongelmalta, huoli kausityön houkuttelevuudesta pohdituttaa MTK:n asiantuntija Mika Virtasta.
”Jos ilmiö yleistyy, miten tiloille saadaan työvoimaa? Eivät kaikki helpompaa rahaa ota vaikka saisivatkin, mutta kyllä se tilannetta hankaloittaa.”
Jotta tilat säilyttävät vetovoimansa työpaikkoina, myös tilojen kannattavuuden pitää olla kohdillaan, Virtanen sanoo.
”Kannattavuus on kaiken A ja O, jotta tila pystyy kehittämään toimintaansa ja esimerkiksi nykyaikaistamaan majoitustiloja.”
Ei tukirahojen varassa oleminenkaan ruusuista ole, Rannikko huomauttaa.
”Työyhteisössä saat sosiaalisia kontakteja ja voit tuntea itsesi tarpeelliseksi.”
- Osaston luetuimmat
