Kokemus on valttia kausityössä. Kuva: Saara Lavi
Arviot kausityövoiman tarpeesta eroavat rajusti – MMM arvioi 10 000:n riittävän, Hedelmän- ja marjanviljelijöiden mukaan ainakin 14 000 henkeä tarvitaan
Kausityövoimahakemusten määrä ei tänä vuonna kerro koko tilannetta, sillä maassa on paljon ukrainalaisia tilapäisen suojelun statuksella.
Tunneliviljely tasaa työvoiman tarvetta, koska se pidentää satokautta. Kuva: Sanne KatainenUutissuomalaisen viime viikon maanantain uutinen pysäytti: Kausityövoiman tarve suomalaisilla tiloilla on tänä vuonna runsaan kolmanneksen pienempi kuin takavuosina. Arvio oli peräisin maa- ja metsätalousministeriöstä.
Onko tuotanto supistunut niin paljon, että 10 000 hengellä pärjätään, kun parhaina vuosina kausityöläisiä on ollut 16 000? Tuleeko kotimaisesta mansikasta nyt pula?
Maatalousneuvos Kirsi Heinonen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo perustaneensa arvionsa viimevuotiseen 10 000 kausityöntekijän määrään.
”En osaa sanoa, oliko se riittävä, mutta siihen määrään sopeuduttiin. Tilat pienensivät etukäteen viljelyalojaan ja omaa työpanosta lisättiin.”
Hänen mukaansa tekemistä on siinäkin, että 10 000 hengen joukko saadaan kokoon.
”Kausityö perustuu edelleen ukrainalaiseen työvoimaan. Kotimaisesta työvoimasta ei apua saada, sillä suomalaiset pitävät työtä liian raskaana ja huonosti palkattuna. Lisäksi nuoret eivät halua yöpyä syrjässä olevilla tiloilla.”
Usean eri tahon syksyllä teettämä työvoimakysely kertoo, että monella tilalla oli hankaluuksia pärjätä viimekesäisellä kausityöntekijämäärällä.
Vain runsas kolmannes kyselyn vastaajista oli onnistunut palkkaamaan tarvitsemansa määrän tekijöitä. Kaikkiaan työvoimatarpeesta onnistuttiin täyttämään arviolta 70 prosenttia.
Yli puolet vastaajista kertoi, että työvoimapula vaikutti tilan toimintaan. Yli 60 prosentilla satoa oli osalla peltolohkoista pakko jättää keräämättä.
Istutuksia jätettiin tekemättä ja itsepoimintaa pyrittiin lisäämään.
”Mansikkaa jäi peltoon kymmeniä tuhansia kiloja”, eräs vastaaja totesi. Tosin sääkin vaikutti asiaan, kun helle kypsytti mansikkaa liian nopeasti.
”Tuntuu siltä, että tilanne on parempi kuin parina edellisenä vuonna.” Heidi Wirtanen
Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton (HML) toiminnanjohtaja Heidi Wirtanen pitää ministeriön lukua yllättävän pienenä.
”Meidän arvioiden mukaan työvoimaa tarvitaan jonkin verran vähemmän kuin takavuosina, mutta ei noin radikaalisti vähemmän.”
HML:ssä on haarukoitu, että tulevan kesän tarve olisi 14 000–16 000 hengen luokkaa.
Wirtasen mukaan tulevan kesän kausityövoimatilanne näyttää suhteellisen hyvältä, vaikka tilojen välillä onkin vaihtelua. ”Tuntuu siltä, että tilanne on parempi kuin parina edellisenä vuonna.”
Wirtanen toteaa, ettei mitään tarkkaa tietoa tulevan kesän viljelyaloista vielä ole. Paljon riippuu siitäkin, miten kasvustot ovat talvehtineet.
Asiaan vaikuttaa sekin, että marjojen tunnelituotanto lisääntyy koko ajan. Siinä satomäärä hehtaaria kohti on avomaata suurempi, joten hehtaarien mahdollinen väheneminen ei näy samalla painolla satomäärässä.
Tunnelituotannossa satokausi on pitempi, mikä tasoittaa työvoiman tarvetta.
Kausityövoimahakemusten määrä ei tänä vuonna kerro koko tilannetta, sillä maassa on paljon ukrainalaisia tilapäisen suojelun statuksella, Wirtanen muistuttaa. Heidän ei tarvitse hakea kausityölupaa.
Osa viljelyksillä viime kesänä työskennelleistä ukrainalaisista on sittemmin saanut ympärivuotista työtä, joten he eivät palaa kausityöhön. ”Vaihtuvuus on nyt suuri”, Wirtanen toteaa.
”Niukalta kuulostaa”, MTK:n asiantuntija Mika Virtanen kommentoi ministeriön arviota.
Hän muistuttaa myös, ettei pelkkä työntekijöiden määrä ratkaise, vaan vielä tärkeämpää on laatu.
”Viime kesänä iso ongelma oli, että monet vanhat tutut työntekijät eivät päässeet tulemaan. Oli hankala löytää ihmisiä, jotka olisivat aiemminkin laittaneet kumisaapaat jalkaan.”
Kun töihin tulee täysin kokematonta väkeä, työteho ja jaksaminen saattavat olla heikkoja. ”Työvoimakustannukset karkaavat, kun päiväsaavutus on heikko”, Virtanen toteaa.
- Osaston luetuimmat
