”Mansikkaa jäi peltoon kymmeniä tuhansia kiloja” – Tänä vuonna saatiin kokoon vain 70 prosenttia tarvittavasta kausityövoimasta

Vain runsas kolmannes kausityövoimaa käyttävistä maatiloista onnistui tänä vuonna palkkaamaan tarvitsemansa määrän tekijöitä. Kaikkiaan arvioidaan, että työvoimatarpeesta onnistuttiin täyttämään 70 prosenttia.

Ehdoton enemmistö kausityöläisistä oli nytkin ukrainalaisia, vaikka Venäjän hyökkäys aiheuttaa suurta epävarmuutta. Ukrainalaisten toivotaan pääsevän palaamaan ensi vuonnakin.

Juuri päättyneen kausityövoimakyselyn toteuttivat MTK, SLC, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto, Maaseudun Työnantajaliitto, Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys ja Kauppapuutarhaliitto yhteistyössä TE-hallinnon ja Maahanmuuttoviraston kanssa.

Vastaajia oli 170, joten otos ei ole kovin kattava, projektipäällikkö Kati Kuula MTK:sta toteaa. Suuntaa se kuitenkin antaa.

Eniten vastauksia tuli Pohjois-Savosta, missä mansikanviljely on vahvaa. Toisena oli Varsinais-Suomi, missä tuotetaan paljon esimerkiksi varhaisperunaa ja vihanneksia.

Monella tilalla kausityövoima koostuu useista eri kansallisuuksista. Eräs tila toteaakin, että yhteismajoituksen takia täytyy miettiä kulttuurien yhteensopivuutta. ”Kesällä 2020 meillä työskenteli 6 eri kansalaisuutta.”

70 prosenttia vastaajista ilmoitti, että heillä on tai oli tänä vuonna töissä ukrainalaisia tilapäistä suojelua saavan tilapäisellä oleskeluluvalla. Puolella vastaajista oli ukrainalaistyöntekijöitä kausityöluvalla.

Seuraavaksi suurin ryhmä kyselyn vastauksissa olivat suomalaiset nuoret.

Muita suomalaisia (perheenjäseniä, työikäisiä tai eläkeläisiä) työskenteli lähes yhtä monella tilalla kuin Venäjän kansalaisia.

Viro, Latvia ja Thaimaa mainittiin noin viidessä prosentissa vastauksista.

Ehdottomasti tärkein työvoiman hankintatapa olivat tilojen omat verkostot. ”Vanhojen työntekijöiden kontaktit ovat kultaakin kalliimpia”, eräs vastaaja toteaa.

TE-palveluista haki apua runsas viidennes vastaajista. Sosiaalinen media oli ahkerassa käytössä viidenneksellä.

Moni otti työvoimaa hakiessaan yhteyttä suoraan vastaanottokeskuksiin.

Vain 35 prosenttia vastaajista kertoi saaneensa töihin haluamansa määrän väkeä.

29 prosenttia sai kokoon 80–90 prosenttia tarvoitteesta. Joka viides vastaaja löysi tekijöitä 60–70 prosenttia tarvitsemastaan määrästä.

Yli puolet vastaajista kertoo, että työvoimapula vaikutti tilan toimintaan. Yli 60 prosentilla satoa oli osalla peltolohkoista pakko jättää keräämättä.

Istutuksia jätettiin tekemättä ja itsepoimintaa pyrittiin lisäämään.

”Mansikkaa jäi peltoon kymmeniä tuhansia kiloja”, eräs vastaaja toteaa.

Ongelmaa kärjisti sää: ”Helteiset kelit nopeuttivat kypsymistä paljon ja se aiheutti hetkellistä työntekijöiden vajausta. Muutoin olisi melko hyvin pärjätty”, yksi vastaaja toteaa.

Monessa asiassa piti omaksua uusia käytäntöjä. ”Naiset ovat tehneet töitä, joita aiemmin on tehty miestyövoimalla”, joku totesi. Hankalaa oli myös se, jos monivuotinen, tottunut työnjohtaja ei päässytkään tulemaan.

Moni toivoo, että tilalla työskennelleet ukrainalaiset palaavat ensi vuonna.

”Omalta ja naapuritiloilta ukrainalaiset lähtivät Ukrainaan elokuun lopulla. Peruste oli se, että Ukraina tarvitsee heitä”, yksi vastaajista kertoo.

Toinen kommentoi, että 70 prosenttia ukrainalaisista lähti pois Suomesta ja 30 prosenttia jää maahan, muutama heistä tilalle majoitukseen.

”Jos tilanne sallii, niin osa on tulossa takaisin ensi kesänä, mutta pitää muistaa, että maa on sodassa ja tilanteet muuttuvat nopeasti”, kolmas kommentoi.

”Tilapäisessä suojelussa olevat työllistyvät kausitöistä pysyvämpiin työpaikkoihin, joten he eivät tule enää kausitöihin jatkossa”, kolmas vastaaja jatkaa.

Maahanmuuttoviraston toimintaan vastaajat toivovat lisää nopeutta sekä byrokratian helpottumista. Sähköistä asiointia pitäisi helpottaa, samoin samalla tilalla vuosikausia työskennelleiden lupaprosessia.

Verokorttien saamisen hankaluus korostuu monissa vastauksissa. Tosin yksi erottuu joukosta: ”Täysi kymppi palvelusta. Jalkautuminen oli todella hienoa maatiloille.”