Maa- ja puutarhatiloilla parannettavaa työntekijöiden perehdyttämisessä ja työterveyshuollon järjestämisessä
TTS Työtehoseuran tuore julkaisu tarjoaa työnantajien avuksi tarkistuslistoja ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä perehdyttämiseen ja työnopastukseen sekä muuhun päivittäisjohtamiseen.
Suomalaisilla maa- ja puutarhatiloilla työskentelevien joukosta löytyy yli 20 eri kansallisuuden edustajia. Kuva: Kari SalonenTyönantajien on satsattava entistä paremmin maa- ja puutarhatilojen työntekijöiden perehdyttämiseen ja työnopastukseen. Kohennettavaa löytyy myös työntekijöiden työterveyshuollon järjestämisessä.
Tämä käy ilmi TTS Työtehoseuran julkaisusta Työyhteisön johtaminen maa- ja puutarhatiloilla − hyvät käytännöt ja kehittämistarpeet. Julkaisun aineisto kerättiin Työvoimasta tuottavuutta maa- ja puutarhatalouteen (Työvoima) -hankkeessa.
Aineisto kerättiin kahdella sähköisellä kyselyllä, joista toinen tehtiin työnantajille ja toinen työntekijöille. Tuloksia täydennettiin haastattelemalla yrittäjiä.
Julkaisun johtopäätöksissä todetaan, että hankkeessa tarkastellut lakisääteiset seikat toteutuvat paremmin puutarhatiloilla kuin maatiloilla.
Maatiloilla työvoima on motivoituneempaa ja edellytykset työhyvinvoinnille vaikuttavat paremmilta kuin puutarhatiloilla.
Julkaisussa onkin työnantajien avuksi tarkistuslistoja ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä perehdyttämiseen ja työnopastukseen sekä muuhun päivittäisjohtamiseen .
Työnantajat ovat lakisääteisesti velvollisia perehdyttämään ja opastamaan työntekijöitään ja hankkia heille työterveyshuoltopalvelut työsuhteen laadusta ja kestosta riippumatta.
Kyselyiden mukaan hyviä keinoja ovat muun muassa kirjalliset ohjeet, toistuva ja rauhallinen suullinen opastus, esimerkkityösuoritukset ja rakentava palaute.
Yhteiset WhatsApp-ryhmät ja erilaiset ilmoitustaulut ovat hyvia tapoja viestiä. Olipa viestintä suullista tai kirjallista oleellista on, että se tavoittaa joko suoraan tai tulkin välityksellä jokaisen työntekijän kansallisuudesta riippumatta.
Työnantajien pitäisi tiedottaa entistä paremmin työntekijöilleen hankkimiensa työterveyshuoltopalveluiden olemassaolosta, niihin liittyvistä käytännöistä tai ylipäätään hankkia palvelut työntekijöilleen. Tilanne on parempi puutarha- kuin maatiloilla.
Vakituisista työntekijöistä ja kausityövoimasta suomalaiset, ukrainalaiset, virolaiset ja venäläiset ovat yleisimmät kansallisuudet. Enemmistö työntekijöistä on alalta pitkän työkokemuksen omaavia naisia. Suomi ja englanti ovat yleisimmät työkielet.
Työnjohtajia ja tulkkeja tarvitaan lisää. Työnjohtajana toimivien työntekijöiden asema olisi syytä virallistaa, jotta heitä toteltaisiin.
Ulkomaisista työnvälityspalveluista saadut kokemukset olivat kyselyiden tulosten mukaan usein huonoja. TTS suosittelee, että palveluja, joita koskee laki työnvälityksen maksukiellosta, ei käytettäisi.
- Osaston luetuimmat
