Salon Kurpitsaviikot ovat jälleen suurmenestys — "karmivia" kynttilöitä on reilun viikon aikana käynyt ihmettelemässä lähes satatuhatta kävijää

Salossa vietetään jo neljättä kertaa suureen suosioon nousseita Kurpitsaviikkoja. Sunnuntaihin 24.10. asti kestävä tapahtuma on kerännyt reilun viikon aikana lähes sata tuhatta ihmistä salolaisen pellon reunalle ihmettelemään kirkkaana loistavia kurpitsalyhtyjä.

Kurpitsatapahtuma oli alkujaan Rannikon Puutarhan kauden päätöstempaus. Viime vuonna viljelijä Esa Rannikko arvioi, että kurpitsatempauksessa kävi noin 50 000 kävijää. ’

"Tänä vuonna viime vuoden arvioitu kävijämäärä meni rikki jo ensimmäisen viikon aikana’’, iloitsee Halikon Yrittäjien puheenjohtaja Päivi Isopuro.

Tiistaiaamuna Esa Rannikko arvioi, että kävijöitä on ollut Kurpitsaviikoilla vähän alta sata tuhatta. Tapahtuman suosion hän arvelee johtuvan siitä, että tapahtuman idea on "tarpeeksi älytön".

"Kokeile itte kutsua kurasen pellon päähän parhaimpina päivinä yli kymmeniä tuhansia ihmisiä", Rannikko naureskelee.

Kurpitsa on Rannikon mukaan myös kuvauksellinen vihannes, eikä aiheuta ihmisissä ristiriitaisia tunteita.

"Esimerkiksi chiliä joko rakastetaan tai vihataan, mutta kurpitsasta tykkää kaikki. Se uppoaa vauvasta vaariin."

Kurpitsalyhtyjä pellolta löytyy luonnollisesti pilvin pimein. Eri kokoiset ja näköiset lyhdyt ovat Rannikon Puutarhan työntekijöiden taiteilemia.

"Kynttilät on noin 1 200–1 300 lyhdyssä. Riippuu vähän siitä, miten lyhdyt kestävät."

Vaikka koristelyhdyt alkavat olla jo Halloweenin aikaan Härmässä huudossa, ei vuoden vihannekseksi valittu kurpitsa ole tehnyt vielä läpimurtoaan suomalaisessa keittiössä.

Kurpitsaviikkojen aikana tapahtumapaikalla pääsee maistelemaan erilaisia kurpitsasta valmistettuja ruokia, kuten kurpitsakeittoa.

"Leivonnaisiin kurpitsa sopii oikein mainiosta, ja kurpitsasämpyläkin maistuu hyvältä. Ja vaikka Maikkarin toimittajat naureskelivat kurpitsapitsalle, niin kyllä sekin yllättävän hyvää on!"

Kurpitsaviikoista on neljässä vuodessa paisunut merkittävä tapahtuma, joka kerää kymmeniä tuhansia kävijöitä salolaisen pellon reunaan. Loputtomiin tapahtumaa ei kuitenkaan voi, tai edes kannata kasvattaa.

Rannikon mukaan tapahtuman henki ja tunnelma saattavat kärsiä, jos Kurpitsaviikot siirtyvät liian isolle alustalle. Maltti onkin valttia, kun tapahtumaa viedään eteenpäin.

"Resurssien mukaan kehitetään, ja etsitään ihmisiä kiinnostavia asioita."

Rannikon mukaan pitää myös muistaa, mihin yhden pienen yrityksen voimavarat oikein riittävät. Viljelijälle vuosi on ollut tuotannon kannalta haastava.

Tuotantotarvikkeiden hinta on kokenut inflaation, kun taas myytävissä tuotteissa hinta on kokenut deflaation. Rahasampo tapahtuma ei viljelijälle ole ollut, vaikka tavaraa myydäänkin tavallista enemmän.

"Ei ole kauhean helppo tehdä edes nollatulosta. Tapahtuman pyörittäminen maksaa päivässä todella paljon. Tapahtuman kasvattaminen pitää suhteuttaa omaan taloudelliseen kantokykyyn."

Rannikko kuitenkin korostaa, että kurpitsapuisto ei missään nimessä ole elinkaareensa päässä. Vierailijat saavatkin mitä todennäköisimmin nauttia myös ensi vuonna iloisesti virnistelevistä vihanneksista.

"Joka ainoaan ihmiseen joka täällä on käynyt, niin tapahtuma on tehnyt positiivisen vaikutuksen."

Tapahtuma on saanut tänäkin vuonna reippaasti vetoapua muilta paikallisilta toimijoilta.

Kurpitsaviikkojen järjestämiseen on osallistunut myös joukko paikallisia yrityksiä, jotka Halikon yrittäjät kutsuivat mukaan. Muihin yhteistyökumppaneihin kuuluvat muun muassa tapahtuman nettisivut ja somepreesenssin ovat laatineet Salon seudun ammattiopiston graafisen- ja matkailualan opiskelijat.