Lohjan suosituin turistikohde ei näe päivänvaloa – Sijaitsee 80 metriä maanpinnan alapuolella
Tytyrin elämyskaivos tutustuttaa turistit maanalaiseen elämään. Kaivoksessa louhitaan edelleen vuosittain 300 000 tonnia kalkkikiveä.
Elämyskaivoksen opas Kyllikki Karanko esittelee kaivoksen vanhaa sisäänkäyntiä, jonka Koneen uusi hissi on korvannut. Kuva: Anni-Sofia HoppiHissimatka maan alle Tytyrin elämyskaivoksessa ei kestä montaa sekuntia, vaikka ulos astuessa ollaan 80 metriä maanpinnan alapuolella.
"Kone testaa täällä maailman nopeimpia hissejä, joiden vauhti on jopa 17 metriä sekunnissa. Kaivos on loistava paikka siihen tarkoitukseen", kertoo elämyskaivoksen opas Kyllikki Karanko.
Keväällä käyttöönotettu huipputekniikkaa edustava hissi nosti kaivoksen kävijämäärää kolmanneksella.
"Viime vuoden aikana kaivoksessa vieraili noin 15 000 asiakasta. Tämä on selkeästi Lohjan ykkösturistikohde", kertoo Karanko.
"Ensi vuonna elämyskaivokseen avataan geologisen tutkimuskeskuksen näyttely, mikä houkuttelee todennäköisesti lisää turisteja."
Yli satavuotias kaivos ei ole pelkkä turistikohde, sillä siellä louhitaan edelleen vuosittain 300 000 tonnia kalkkikiveä.
Tytyrin kaivoksesta löytyy maailman vanhinta, noin 1,7–1,9 miljoonaa vuotta vanhaa kalkkikiveä.
"Olemme tehneet koeporauksia 600 metriin asti. Tällä hetkellä olemme 350 metrin syvyydessä, joten kiveä pitäisi riittää vielä seuraavaksi sadaksi vuodeksi", toteaa Karanko.
Nordkalk Oy:n omistamassa kaivoksessa työskentelee nykyisin 15 kaivosmiestä. Räjäytyksiä tehdään kolmesti viikossa, ja yhdellä kertaa räjäytetään noin sadan metrin seinämä alas.
"Silloin saattaa lähialueen asukkaiden kristallilasit helistä", Karanko naurahtaa.
Hänen mukaansa kalkkikiven käyttökirjo on niin laaja, että se on käytännössä korvaamaton tuote.
"Kalkkikiveä käytetään muun muassa rakennus-, paperi- ja terästeollisuudessa. Myös maali- ja liimateollisuus tarvitsevat kalkkikiveä", hän listaa.
"Lisäksi ympäristö hyötyy siitä niin lannoitteena kuin myös esimerkiksi vedenpuhdistajana."
Kierroksen aikana Karanko esittelee entisajan työergonomiaa. Hänen mukaansa valtaosa porareista kuuroutui ajan kuluessa, sillä porista lähti yli 100 desibelin meteli.
"Ennen vanhaan sanottiin leikkisästi, että porareilla olisi hyvä olla muhkeat viikset, jotka estävät pölyn menoa keuhkoihin."
Pahin porarien ammattisairaus olikin aina 70-luvun alkuun asti silikoosi eli kivipölykeuhkosairaus.
"Kaivosmiesten tupakointikaan ei haitannut, koska sen avulla sai yskittyä osan pölyistä pois keuhkoista."
Tytyri elämyskaivoksessa voi vierailla ympäri vuoden aikataulutettujen yleisökierrosten aikana.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
